Terveydenhuollon eriarvoisuus kasvanut
Stakesin tulosaluejohtaja dosentti Ilmo Keskimäki sanoo, että terveydenhuollon toimenpiteillä estettävissä oleva kuolleisuus on kohonnut alimmassa tuloluokassa nelin–viisinkertaiseksi verrattuna ylimpään tuloluokkaan kymmenessä vuodessa vuoteen 2000 mennessä. Sama ero oli 1990-luvun alussa 2,5-kertainen.
Keskimäki perustaa tietonsa vetämäänsä Stakesin tutkimusprojektiin. Varsinainen tutkimus päättyi vajaa vuosi sitten, mutta sen tulosten käsittely ja julkaiseminen on vielä osittain kesken. Stakesin projekti on osa Suomen Akatemian laajempaa terveydenhuollon Terttu-tutkimusohjelmaa.
– Kärjistyvät hyvinvointierot näyttäisivät olevan erittäin merkittäviä tekijöitä, jotka selittävät eroja terveydenhuollon toimenpitein estettävissä olevissa kuolemissa, Keskimäki sanoo.
Hän on itse osallistunut harkinnanvaraisia (elektiivisiä) kirurgisia toimenpiteitä koskevien palvelujen saatavuutta ja käyttöä koskevaan tutkimukseen. Suomen Lääkärilehdessä (22/2008) julkaistussa artikkelissa Keskimäki yhdessä Kristiina Manderbackan, Martti Arffmanin ja Sakari Karvosen kanssa toteaa, että Suomessa tulojen mukainen vaihtelu terveyspalveluiden käytössä on muita EU-maita suurempaa, vaikka tuloerot Suomessa ovat EU:n pienimpiä.
Tutkimus osoitti, että heikon taloudellisen aseman lisäksi muutkin huono-osaisuuden muodot, kuten pitkäaikainen työttömyys ja miesten yksinasuminen ovat yhteydessä vähempiin harkinnanvaraisten kirurgisten palveluiden toimenpiteisiin. Näitä palveluita ovat esimerkiksi sepelvaltimoleikkaukset ja -pallolaajennukset.
Johtopäätöksenään Keskimäki ja kumppanit toteavat, että hoitojärjestelmää tulisi kehittää tunnistamaan ja hoitamaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien sairauksia, joissa kirurgiset toimenpiteet olisivat hyödyksi.
Erojen kehitys
jyrkentynyt
Keskimääräinen estettävissä olevien kuoleminen vähentyminen on ollut vuositasolla hieman yli kolme prosenttia, mutta vähentyminen ei ole jakautunut tasaisesti.
– Tuloluokkiin perustuvat kuolleisuuserot ovat kasvaneet viimeisen kymmenen vuoden aikana kovasti. Esimerkiksi ylimpää tuloluokkaan kuuluvien miesten ehkäistävissä oleva kuolleisuus on puoliintunut, mutta alimmassa tuloluokassa se on laskenut vain kymmenen prosenttia, Keskimäki toteaa.
Stakesin tutkimushanke perustuu koko maan kattaviin terveydenhuolto- ja väestörekistereihin. Niistä on poimittavissa koko kansaa koskevat tulo- ja hyvinvointieroja mittaavat sosioekonomistiset tilastot sekä mahdolliset alueelliset erot.
Keskimäen mukaan sosiaaliryhmien väliset erot terveydenhuollon keinoin vältettävissä kuolemissa ovat kasvaneet jyrkemmin kuin alueelliset erot. Alueellisetkin erot ovat silti kasvaneet merkittävästi.
Alueellisten erojen osalta tutkimus on vielä osittain kesken. Niiden kasvua eri sairaanhoitopiirien kesken pohdittaessa kysytään, johtuuko erilainen kehitys huonontuneista terveyspalveluista vai sairastavuuden alueellisista kasvueroista.
– Meidän tulkinta on, että estettävissä olevien kuolemien osalta alueelliset erot johtuvat todennäköisimmin hyvinvointieroista ja palveluiden tarpeen kasvueroista. Kysynnässä ja tarjonnassa on siis alueellisia eroja.
uutiskirje 