Hallituksen sisällä valmistellaan parhaillaan valtion tuottavuusohjelman toteuttamista työsuojelun osalta. Hallituksen helmikuisessa selonteossa esitettiin 100 henkilötyövuoden vähentämistä työsuojelupiireistä vuoteen 2015 mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriö asetti heinäkuussa kolmikantaisen työsuojeluhallinnon resurssityöryhmän, jonka tavoitteena oli selvittää syyskuun 2008 loppuun mennessä kolmikantaisesti valmisteltu ja perusteltu esitys työsuojelun resurssitarpeesta. Työryhmän kanta oli yksimielinen ja tyrmäävä.
– Valtioneuvoston selonteossa ehdotettu 100 henkilötyövuoden vähennys vuoteen 2015 mennessä merkitsisi oleellisesti valvonnan ja epäkohtiin puuttumisen vähentymistä. Voidaan katsoa, että tämän vähennyksen jälkeen työsuojeluhallinnolla ei enää ole edellytyksiä tarkastustehtävän tehokkaaseen suorittamiseen.
Työryhmä muistuttaa, että Suomen ratifioimat ILO:n yleissopimukset edellyttävät, että tarkastajien lukumäärän on oltava riittävä takamaan tarkastustehtävien tehokkaan suorittamisen. Hallituksen tavoite merkitsisi 20 prosentin vähennystä piirihallinnon kokonaisvoimavaroista ja 25 prosentin vähennystä nykyisistä valvontatyön henkilöstöresursseista.
Uusia
tehtäviä
Metallityöväen liiton työsuojelusihteeri Juha Pesola sanoo työntekijäpuolen ja työnantajapuolen olleen asiassa yksituumaisia. Hän muistuttaa, että hyvä työympäristö on tärkeä myös yrityksen menestykselle.
Sadan henkilötyövuoden vähentäminen olisi Pesolan mukaan sikälikin nurinkurista, että työsuojelupiireille on annettu uusia lainsäädännöllisiä tehtäviä, kuten tilaajavastuun ja ulkomaisen työvoiman valvonta. Valvonnan piirissä ovat myös esimerkiksi häirintä työpaikoilla ja epäasiallinen kohtelu työpaikoilla.
– Aikaisemmin on tehty päinvastoin. Tilaajavastuun ja ulkomaalaistarkastuksen tultua työvoimaa lisättiin. Nyt tämä kehitys heitetään romukoppaan. En tiedä, että onko joku ideologia tässä taustalla. Tanskassa tätä mallia on kokeiltu, mutta siellä palattiin äkkiä entiseen.
– Lainsäädäntöhän menettää merkityksensä, jos sitä ei valvota, sanoo Pesola.
Työtapaturmat
ovat kasvussa
Työsuojelun resurssien vähentäminen on sikäli yhä omituisempaa, koska työtapaturmat eivät ole enää vähentyneet. Päinvastoin työstä johtuva henkinen kuormitus on monien selvitysten mukaan lisääntynyt ja tilastoitu mielenterveyden sairastavuus yhteiskunnassa kasvanut.
– Olemme havainneet, että isommat ongelmat ovat niillä työpaikoilla, joissa ei osata pyytää apua. Tässä tulee esille työsuojelupiirien omaehtoisen tarkastustoiminnan tärkeys.
– Esimerkiksi metalliteollisuudessa on kolmenlaisia työpaikkoja. On edelläkävijöitä, joissa satsataan työympäristöön ja työhyvinvointiin. Näiden joukossa on myös ulkomaisia yrityksiä.
– Sitten ovat työpaikat, joissa meno riippuu tilaajien vaatimuksista ja esimerkiksi työsuojeluvaltuutetun aktiivisuudesta.
– Kolmantena ovat työpaikat, joissa ilman valvontaa ei suostuta minkäänlaisiin uudistuksiin. Mikäli näihin työpaikkoihin ei kohdistu valvontaa, niin lait menettävät merkityksensä. Usein tällaiset työpaikat ovat niitä vaarallisimpia, kuten esimerkiksi rakennusalan ja metalliteollisuuden yrityksiä, sanoo Juha Pesola.
Hän muistuttaa vielä, että ulkoistamisen myötä valvottavat kohteet ovat lisääntyneet. Ennen saattoi olla vain yksi iso konepaja, nyt samaa tuotetta tehdään 10-15 työpaikalla.
Valvonnan oltava
tasapuolista
Sadan työvuoden menettäminen työturvallisuuden valvonnasta merkitsee Juha Pesolan mukaan työsuojelun perusperiaatteiden romuttamista.
– Valvonnan pitäisi olla kattavaa ja riittävää. Se ei voi kohdistua vain osaan työpaikoista. Jo yritysten tasapuolinen kohtelukin edellyttää, että valvonta toimii kaikissa asioissa.
Ehdotus romahduttaisi Pesolan mukaan työsuojeluvalvonnan ja jakaisi yhä räikeämmin työpaikat hyviin ja huonoihin. Vaihtoehtoja kuitenkin on. Teollisuuden Palkansaajien mukaan Suomen tulee lisätä työsuojelun laadullisia ja määrällisiä resursseja. Järjestö muistuttaa, että työpaikkatarkastusten määrä riippuu suoraan tarkastajamääristä.
– Työsuojeluvalvonnan tulee olla itsenäistä. Se ei voi olla minkään muun organisaation osa, eikä liian etäällä. Sen oltava itsenäistä, tasapuolista ja riittävää.
– Kun nyt finanssikriisin aikana ollaan huolissaan yritystoiminnan menestymisestä, niin on muistettava, että juuri työsuojeluun satsanneet yritykset ovat kaikista kilpailukykyisimpiä ja pärjäävät parhaiten. Siis tälläkään perusteella ei ole syytä vähentää työsuojelun resursseja. Päinvastoin, sillä hyvinvoiva henkilöstö tekee laadukkaammin työtä ja tulosta, sanoo työsuojelusihteeri Juha Pesola.
uutiskirje 