Lääkelain uudistus muuttaa rahavirtoja
Höpö löpö, sanoo Vasemmistoliiton kansanedustaja Erkki Virtanen Kauppalehden maanantaiseen otsikkoon, jonka mukaan eduskunnassa oleva lääkelakiesitys vaarantaa voimaan tullessaan Suomen ja Yhdysvaltojen kauppasuhteet.
– Miksei se sitten aiemmin vaarantanut, Virtanen kysyy. Samansisältöinen laki oli voimassa 2003-2006.
Vuoden 2006 alusta voimaan tuli lääkevaihdon mahdollistava laki, jonka tarkoitus oli pienentää valtiolle lääkkeiden kelakorvauksista aiheutuvia menoja. Ne olivat olleet nousussa vuosikausia.
Kun aiemmin oli alennettu lääkkeiden tukkuhintoja, piti kuitenkin antaa lääketeollisuudelle lahja, analogiapatentin piirissä olevien lääkkeiden jättäminen lain ulkopuolelle.
– Niinpä vuosittain on luovutettu vähintään 50 miljoonaa euroa suomalaisten ja valtion rahaa amerikkalaisille ja sveitsiläisille lääketehtaille, Virtanen kiteyttää.
Virtasen kanta piti,
muiden muuttui
Tänään valiokuntakäsittelystä eduskunnan täysistunnon keskusteluun tulevan esityksen tarkoitus on pienentää menoja entisestään.
Virtanen on nyt erityisen iloinen mies, kun eduskunta käsittelee uutta lakiesitystä. Siinä ajatus on sama kuin hänen nykyisen lain eduskuntakäsittelyssä jättämän vastalauseessaan sen osalta, mitkä lääkkeet olisivat korvattavissa.
Niihin olisivat kuuluneet myös kalliit, valmistusmenetelmiä suojaavan analogiapatentin turvaamat lääkkeet.
– Silloin vain vihreät ja kristilliset olivat Vasemmistoliiton kanssa samaa mieltä. Hallituspuolueet ja tuolloin oppositiossa ollut kokoomus ajoivat lain läpi, hän muistelee.
– Nyt kaikki ovat tulleet kannalleni.
Virtanen antaakin tunnustusta niin hallitukselle kuin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälälle (kesk.).
Mutta myös nurinaa on kuulunut, erityisesti kokoomuksen piiristä.
Taustalla on myös se, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintöön lausuntonsa jättäneet ulkoasiainvaliokunta ja talousvaliokunta ovat eri linjalla kuin mietinnön antava valiokunta. Ne ovat huolissaan kauppasuhteista Yhdysvaltoihin.
Patenttisuoja
ei heikkene
Virtanen sanoo, että lobbaus lakiesityksen ympärillä on ollut ennennäkemätöntä.
Ministeri ja valiokunnan puheenjohtaja kuuluvat olleen Yhdysvaltain lähetystön läksytettävinä. Kauppasuhteiden vaarantumisesta on puhuttu muuallakin kuin Kauppalehdessä. Lääketeollisuus on puolustanut voimallisesti kantaansa. Delegaatiot ovat jonottaneet eduskuntaan.
On peloteltu lääketeollisuuden irtisanomisilla.
– Niitä tuleekin, muttei analogialääketeollisuudelle vaan kotimaiselle rinnakkaislääketeollisuudelle, jos laki ei nyt muuteta, Virtanen sanoo.
Kyse on siitä, että suomalaisen lääketeollisuuden sanotaan vaarantuvan, kun laki muuttuu, koska analogiapatentin suojaamien lääkkeiden suoja heikkenisi.
Vastakkain ovat kaksi lääketeollisuuden haaraa, alkuperäislääketeollisuus ja rinnakkaislääketeollisuus. Jälkimmäinen on tyypillistä Suomelle. Virtasen mukaan patenttisuoja ja lääkekorvausjärjestelmä eivät kuitenkaan ole ristiriidassa.
– Nimenomaan rinnakkaislääketeollisuutta on lainsäädännöllä sorrettu. Kun lääkäri on määrännyt yhtä lääkettä, sitä ei ole saanut vaihtaa toiseen, halvempaan samanvaikutteiseen rinnakkaislääkkeeseen, jolla on kuitenkin ollut oikeus tulla markkinoille suomalaisen patenttisuojan puitteissa.
Eurooppalaista
tasoa
Virtasen mukaan suomalainen patenttisuoja ei ole sen heikompi kuin eurooppalainen yleensäkään. Kun lakia muutettiin vuonna 1986, siihen sisältyi yhdeksän vuoden siirtymäaika, jota vielä jatkettiin vuonna 1995. Seurauksena on olemassa muutama kymmenen lääkettä, jotka ovat yhä analogiapatentin suojassa ja joista nyt puhutaan.
– Nämä lääkkeet ovat erittäin kalliita ja tuottaneet monin kerroin niihin uhratut varat. Kyse on yksikertaisesti lääketeollisuuden voitoista, Virtanen toistaa.
Norjassa lääkevaihdon piiriin kuuluvat jo nyt patenttisuojatut lääkkeet ja Yhdysvallat panikin Norjan lainsäädäntönsä mahdollistamalle tarkkailulistalle. Sinne Suomenkin uhataan joutuvan.
– Yhdysvallat haluaa protektionistisesti turvata oman teollisuutensa edut. Mutta kuinka hyväksyttävänä voidaan pitää sitä, että toinen maa puuttuu toisen maan sisäiseen lääkekorvausjärjestelmään ja lainsäädäntöön ylipäätään?