Demokraattien Barack Obaman voitto Yhdysvaltojen presidentinvaalissa on kiistämättä historiallinen. Loistavat puheenlahjat omaava uusi presidentti joutuu tosipaikan eteen aloittaessaan tammikuussa toimikautensa. Haasteita suurvallan johtajalla riittää.
Yhdysvallat makaa taloudellisessa aallonpohjassa. Samaan aikaan maa on uponnut myös syvälle päättymättömiltä tuntuviin sotiin. Sen arvostus maailmalla on pohjalukemissa ja suhteet eurooppalaisiin liittolaisiin kaipaavat parantamista. Mahtiaan kasvattava Venäjä suhtautuu epäluuloisesti Yhdysvaltoihin tekemisiin. Vääjäämättä etenevä ilmastonmuutos vaatii nopeita toimenpiteitä ja Yhdysvaltojen sitoutumista päästövähennyksiin.
Heti vaalien jälkeen on ennenaikaista arvioida, miten Obama valtavasta urakasta selviytyy. Entinen meno ei kuitenkaan voi jatkua. Obama onkin eri maata persoonana ja poliitikkona kuin kahdeksan vuotta Valkoisen talon isäntänä häärinyt George W. Bush.
Obaman vaalikampanjan aikaiset puheet ja lupaukset ovat virittäneet varovaisen toiveen siitä, että presidentin vaihdoksen myötä niin maan sisä- kuin ulkopolitiikkakin muuttuvat.
Obama aloittaneekin uuden aikakauden maan historiassa. Mihin uusi alku lopulta johtaa, nähdään vasta lähimpien vuosien aikana. Obaman valinnalla presidentiksi on joka tapauksessa valtava psykologinen vaikutus. Se muuttaa monen käsityksiä Yhdysvalloista ylipäätään.
Juuri toivo muutoksen mahdollisuudesta todennäköisesti sai miltei ennätysmäärän amerikkalaisia vaalipaikoille. Kansakunnan kannalta on myönteistä, että nimenomaan nuoret aktivoituivat.
Äänestysaktiivisuuden nousu on demokratian voitto omaa demokraattisuuttaan aina korostavassa liittovaltiossa. Äänestysprosentti on kohoamassa yli 64:n, mikä Yhdysvalloissa on todella paljon. Tätä aktiivisemmin amerikkalaiset ovat olleet liikkeellä viimeksi tasan sata vuotta sitten, kun republikaani William Howard Taft valittiin presidentiksi.
Maan sisällä Obamaa odottaa ankea arki. Hänen on neuvonantajineen löydettävä ulospääsy talouskriisistä. Koko maailman taloudessa Yhdysvaltojen asema on edelleenkin hyvin keskeinen. Jos Obama ministereineen ei talouskriisin purkamisessa onnistu, hänen tähtensä voi kääntyä nopeastikin laskuun.
Bushin aikana Yhdysvallat koki pohjakosketuksen myös ihmisoikeuspolitiikassa. Täyskäännöksen tekeminen ilmastoasioissa voi tuottaa vaikeuksia, mutta Obama voi valita uuden linjan, jos hänen puheisiinsa on uskominen. Toivottavasti Yhdysvallat palaa myös YK:n puitteissa tapahtuvaan kansainväliseen yhteistyöhön, jolloin konflikteihin etsitään ratkaisuja neuvottelujen eikä yksipuolisen voimapolitiikan kautta.
Yhdysvaltojen Venäjän-politiikka on arvoitus. Venäjän presidentti Dmitri Medvedev toivoi maiden välien paranevan Obaman valinnan myötä. Teot kuitenkin ratkaisevat. Kovin hyvin Medvedevin toiveen kanssa linjassa ei ainakaan ole se, että heti Obaman valinnan varmistuttua Venäjä ilmoitti sijoittavansa lyhyen matkan ohjuksia Kaliningradiin vastauksena Yhdysvaltojen Euroopan ohjuskilpisuunnitelmille. Näinkin uudesta Yhdysvaltojen presidentistä otetaan nyt mittaa.