Maahanmuuttajamiehet tarvitsevat omaa tukitoimintaa
On syyskuisen sunnuntain alkuilta. Miessakit ry:n tiloihin Annankadulle on kokoontunut joukko eri-ikäisiä miehiä suomenkielen opiskelun pariin. Seminaarihuoneen pöydän ääressä istuu sekä somalialaisia että suomalaisia miehiä keskustelemassa ja sen kertaisen ryhmän alkamista odottelemassa. Ryhmän jäsenet näyttävät tuntevan toisensa jo entuudestaan rennosta tunnelmasta päätellen.
Meneillään oleva ramadan ei juuri näy muslimimiehistä. Ehkä hiven paastoamisen mukanaan tuomaa väsymystä on miesten kasvoista luettavissa.
Opettajat Ali Hussein ja Heikki Kerkkänen toivottavat kaikki paikallaolijat tervetulleiksi ja aloittavat kertomalla mitä teemaa tänä iltana opintoryhmässä käsitellään. Aiheena on työnhaku Suomessa. Aluksi käydään läpi keskeinen sanasto opettajien johdolla. Somalialaisen Husseinin tärkeä merkitys korostuu erityisesti tässä tilanteessa, kun termistö otetaan joutuisasti haltuun kielen soljuessa sujuvasti suomen, englannin ja somalin välillä.
Seuraavaksi opettajat ohjaavat ryhmän käymään pareittain keskustellen läpi esimerkkejä työnhakutilanteista. Parit muodostetaan siten, että toinen puhuu suomea sujuvasti ja pystyy siten tarpeen tullen auttamaan ongelmallisissa kohdissa.
Aktiivinen puheensorina täyttääkin huoneen ja nopeimmat odottelevat yhä aiheesta jutellen siihen saakka, kunnes viimeinenkin pareista on saanut rauhassa keskustelunsa valmiiksi.
Tilaisuuden lopuksi aikaa on jätetty vielä koko ryhmän yhteiselle keskustelutuokiolle, joka toimii samalla koontina opintokerran sisällöstä.
Tunnelma on hyväksyvä, vapaamuotoinen ja kannustava, mikä madaltaa kynnystä siihen, että jokainen pystyy osallistumaan keskusteluun omasta suomenkielentaidon tasosta riippumatta.
Monikulttuurista
miestoimintaa
Elokuussa toimintansa aloittaneen kielenopiskeluryhmän takana on Raha-automaattiyhdistyksen rahoittama kolmivuotinen Miessakit ry:n Vieraasta Veljeksi -hanke (ViVe). Sen tavoitteena on tukea maahanmuuttajien kotoutumista luomalla uusia kanssakäymisen ja yhteistoiminnan muotoja maahanmuuttaja- ja syntysuomalaismiesten välille. Samanaikaisesti sen pyrkimyksenä on myös auttaa suomalaista kantaväestöä kotoutumaan muuttuneeseen yhteiskuntaamme.
– Vieraasta Veljeksi starttasi aluksi Maahanmuuttajamiesten Tukiprojektit -nimellä reilu vuosi sitten. Sen yhteistyökumppaneita ovat muun muassa Suomen Pakolaisapu, Sosiaalivirasto ja Kidutettujen kuntoutuskeskus, kertoo hankkeen projektikoordinaattori Antti Kaski.
Projektissa on hänen lisäksensä puolipäiväisesti assistenttina myös apurahatutkija,YTM, Heikki Kerkkänen.
Somalialaisille miehille suunnattu suomenkielen opintoryhmä on yksi Vieraasta Veljeksi -hankkeen tämän hetkisistä pääprojekteista. Sen vetämisestä vastaavat Somaliassa yksityiskoulun omistanut opettaja Ali Hussein sekä toinen ViVe-projektin työntekijöistä, Heikki Kerkkänen.
Ryhmä on tarkoitettu sekä Somaliasta Suomeen muuttaneille, että vertaistukena toimiville kantasuomalaisille miehille.
– Ryhmän tarkoituksena on kielenopiskelun lomassa myös luoda positiivissävyistä vuorovaikutusta ja lisätä ymmärrystä eri kulttuureista tulevien miesten välillä, Hussein kertoo.
Hän toteaa myös, että vertaisryhmätoiminnan avulla miehet saavat taitoja ja ymmärrystä siihen, kuinka suomalaisessa yhteiskunnassa toimitaan, ja osaavat sitä kautta myös ohjata omia lapsiaan olemaan hyviä ja osallistuvia yhteiskunnan jäseniä.
Maahanmuuttaja-
miesten asialla
Suomessa on jo useiden vuosien ajan alettu kiinnittää huomiota maahanmuuttajanaisten ja -lasten tarvitsemiin erityisiin tukitoimiin. Nyt on kuitenkin havahduttu siihen, että maahanmuuttajamiesten asiat ovat jääneet keskustelussa taka-alalle.
– Monen maahanmuuttajamiehen elämä Suomessa kääntyy päälaelleen, kun työpaikkaa ei löydy, sosiaalinen verkosto on hajonnut ja kieli tuntuu vaikealta, Petri Öhman Suomen Pakolaisavusta toteaa.
Hänen mukaansa palvelujärjestelmä puuttuukin ongelmiin yleensä vasta siinä vaiheessa, kun miehen ongelmat alkavat heijastua naisiin ja lapsiin.
– On tärkeää kuitenkin muistaa, että tällä ei tarkoiteta nyt sitä, että naisille ja lapsille olisi liikaa tukitoimia, vaan että niiden rinnalle tulisi lisätä myös maahanmuuttajamiestyötä, tarkentaa Kaski.
ViVe-projekti tekeekin suomalaisen maahanmuuttajamiestyön saralla pioneerityötä. Esikuvia ei juurikaan löydy ja näin ollen toimintamuotojen kehittelyssä tarvitaan luovuutta, innovatiivisuutta ja toisaalta myös kärsivällisyyttä. Uudet toimintamallit on suunnitteluvaiheen jälkeen testattava pitkälti ”yritys ja erehdys” -periaatteella. Tärkeätä työtä vaikeuttaa usein resurssien puute ja projektin työntekijöissä aiheuttaa turhautumista se, kun kaikkia tarpeelliseksi nähtyjä tukitoimia ei pystytäkään järjestämään
Miehen paikka
uudessa kotimaassa
Vieraasta Veljeksi oli eräs esittäytyneistä tahoista, kun kesäkuun alussa järjestettiin Turun suomenkielisellä työväenopistolla ensimmäinen ainoastaan maahanmuuttajamiesaiheeseen keskittyvä seminaari Miehen Paikka – Suomalainen yhteiskunta miehen uutena kotina.
– Seminaarin avulla halusimme herättää keskustelua siitä, miten miehen ongelmiin puututaan ennaltaehkäisevästi, tapahtuman puheenjohtajana toiminut Öhman kertoo.
– Halusimme tuoda miehet mukaan maahanmuuttokeskusteluun ja maahanmuuttajat mukaan mieskeskusteluun, hän jatkaa.
Seminaarissa esittäytyi myös kunniakonfliktien ratkomiseen erikoistunut Amoral-projekti. Kyseessä on Mannerheimin Lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin hanke, joka tarjoaa neuvontaa ja tukea kunniaan liittyvää väkivaltaa tai sen uhkaa kohdanneille, heidän perheilleen sekä työssään ilmiön parissa toimiville viranomaisille.
Yhteistyötä
yliopiston kanssa
Maahanmuuttaja-aiheen käsittelyä miesnäkökulmasta jatkaa myös marraskuussa Helsingin yliopistolla alkava avoin luentosarja ”Mies Suomessa, Suomi miehessä”. ViVen, Etnisten suhteiden ja kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksen seura ETMU ry:n sekä yliopiston sosiologian laitoksen yhteistyönä järjestämässä luentosarjassa pureudutaan erityisin miespainotuksin kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen teemoihin.
Luentosarjassa tarkastellaan miessukupuoleen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen liittyviä kysymyksiä monitieteisesti ja myös käytännönläheisesti.
Eri asiantuntijat tarkastelevat erityisesti Suomessa asuvien maahanmuuttajamiesten tilannetta muun muassa työmarkkinoiden, yhdistystoiminnan, palvelujärjestelmän, uskonnon, kielen, sekä väkivallan ja rikollisuuden näkökulmista. Kuten Miehen Paikka -seminaarissa, tässäkin luentosarjassa tullaan kuulemaan myös maahanmuuttajaluennoitsijoita.
Tulevaisuuden
näkymiä
Aihe on hyvin ajankohtainen, sillä jo Suomen ikärakenne edellyttää sitä, että huomattava määrä lisää maahanmuuttajia tullaan tarvitsemaan maahamme jo aivan lähitulevaisuudessa. Jos maahanmuuttajat saavat kunnolliset valmiudet toimia yhteiskunnassamme, meillä on hyvät mahdollisuudet estää Ranskan tapaisten ghettojen syntyminen.
Maahanmuuttajien kotouttaminen työmarkkinoille ketään syrjimättä ja kunkin koulutusta vastaaviin tehtäviin molempia osapuolia hyödyttävällä tavalla on asia, joka vaatii meiltä joka tapauksessa paljon työtä. Tärkeää olisikin valmistautua tulevaisuuteen tekemällä jo nyt pohjatyötä ja suunnitella toimivat tukijärjestelmät maahanmuuttajille, kun asiat ovat vielä suhteellisen pienessä mittakaavassa.
Suomalaisia kaivataan
mukaan toimintaan
Tällä hetkellä Helsingissä kokoontuu somalialaisten miesten suomen kielen opintoryhmä, somalialaisten miesten senioriryhmä sekä monikulttuurinen jalkapalloryhmä.
Pyrkimyksenä on käynnistää myös sudanilaisten miesten ryhmä. Miesten ryhmiin otetaan uusia jäseniä ympäri vuoden. Erityisesti toimintaan kaivattaisiin tällä hetkellä mukaan lisää vertaistukena toimivia Suomen kantaväestöön kuuluvia miehiä.
Lisätietoa maahanmuuttajamiesryhmistä sekä luentosarjasta Vieraasta Veljeksi-projektin internet-sivuilta: www.miessakit.fi/fi/vieraasta_veljeksi
uutiskirje 