Hoitosuunnitelmat avuksi vesien tilan parantamiseen
Ympäristökeskuksissa eri puolilla maata on saatu valmiiksi ehdotukset vesienhoitosuunnitelmiksi, joissa selvitetään vesistöön kohdistuvaa kuormitusta, vesien nykytilaa, vesien tilaa koskevia tavoitteita sekä tarvittavia parantamistoimia. Kaikissa Euroopan unionin maissa laaditaan vastaavanlaisia suunnitelmia, joiden tavoitteena on parantaa vesien tilaa.
Johtaja Risto Palokangas Keski-Suomen ympäristökeskuksesta kertoo, että EU-määräysten myötä vesien tilan luokittelu on muuttunut niin, että veden käytettävyyden lisäksi luokittelussa arvioidaan vesistöjen tilaa myös ekologiselta kannalta.
Uuden luokittelun mukaan esimerkiksi Kymijoen–Suomenlahden vesienhoitoalueen keski-ja pohjoisosien järvialueilla vesien tila on suurelta osin hyvä tai jopa erinomainen. Mitä lähemmäksi rannikkoa tullaan, vesistön tila heikkenee.
Suomen etelärannikon läheiset jokivesistöt ja Suomenlahti ovat pääosin vain tyydyttävässä, osin välttävässä tai jopa huonossa tilassa. Sinileväkukinnat ovat Suomenlahdella yleisiä, ja merenpohjassa on laajoja hapettomia alueita.
Suomen suurista sisävesistä Saimaa on paremmassa kunnossa kuin Päijänne, joka sekin on toipunut hyvin metsäteollisuuden vähentyneen kuormituksen ja muiden päästöjen vähentymisen myötä.
Palokankaan mukaan luokituksen muutos on kuitenkin aiheuttanut sen, että Päijänteen vesi on nyt vain hyvää, kun se aiemmilla kriteereillä arvioitiin erinomaiseksi. Saimaan etuna on ollut se, että siellä metsäteollisuus siellä on keskittynyt järven eteläosaan, kun taas Päijännettä metsäteollisuuden päästöt ovat kuormittaneet koko pituudeltaan.
Matalous yhä
pahin pilaaja
Maatalous on edelleen suurin vesistöjen pilaaja. Esimerkiksi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella, joka ulottuu Pohjoisesta Keski-Suomesta Suomenlahdelle asti, maatalouden osuus on lähes puolet kokonaisfosforikuormituksesta. Joillakin alueilla kasvavana huolenaiheena ovat suunnitelmat turvetuotannon lisäämiseksi.
Yli-insinööri Ansa Selänne Keski-Suomen Ympäristökeskuksesta kertoo, että Keski-Suomessa turvetuotantoon varattavien suoalueiden määrä on kaksinkertaistumassa ja lisäys painottuu Saarijärven sekä Keuruun–Multian seuduille.
Ympäristökeskuksissa ennakoidaan Suomen vesien tilan paranevan merkittävästi vuoteen 2015 mennessä, jos nyt valmistuneisiin vesienhoitosuunnitelmiin kirjatut toimet todella toteutetaan. Toimia esitetään kohdistettavaksi muun muassa maa- ja metsätalouteen, yhdyskuntiin, haja-asutusalueille sekä teollisuus- ja yritystoimintaan.
Omillakin toimilla
voi vaikuttaa
Tehokkaita vesiensuojelutoimia on suunnitelmien mukaan tarkoitus toteuttaa Suomenlahden ja Saaristomeren sekä Selkämereen laskevien jokien edustalla. Myös monien Etelä-, Länsi- ja Lounais-Suomen jokien tilan parantaminen hyväksi vaatii nykyistä paljon tehokkaampia vesiensuojelutoimia niin kuormituksen kuin vesirakentamisesta aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi.
Keski-Suomessa esitetään esimerkiksi maataloudessa suojavyöhykkeiden pinta-alan kolminkertaistamista. Myös turvetuotannon haittojen vähentämiseksi on esitetty useita erilaisia toimia.
EU:n vesidirektiivi parantaa kansalaisten mahdollisuuksia osallistua alueensa vesienhoidon suunnittelutyöhön. Kaikilla kansalaisilla on nyt huhtikuun loppuun asti aikaa ottaa kantaa ja antaa palautetta ympäristökeskuksissa laadittuihin ehdotuksiin, joiden pohjalta valtioneuvosto vahvistaa vesienhoitosuunnitelmat ensi vuoden aikana.
Yli-insinööri Selänteen mukaan yksittäinen kansalainen voi myös omilla toimillaan edistää vesien tilan kohentumista, varsinkin jos asuu haja-asutusalueella, tai harjoittaa maa- ja metsätaloutta. Haja-asutusalueella asuva voi panna kiinteistönsä jätevesihuollon kuntoon mahdollisimman pian jo ennen määräaikaa.
Maa- ja metsätaloutta harjoittava puolestaan voi monin eri toimin vähentää toiminnasta vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta.
Pikkurahalla vesien tilan kohentaminen ei onnistu. Ympäristöministeriön laskelmien mukaan nyt tiedossa olevat toimet maksaisivat vuosina 2010–2015 lähes 400 miljoonaa euroa joka vuosi. Lisäksi tarvittavien täydentävien toimien arvioidaan nielevän vuosittain noin 65 miljoonaa euroa vuosi.
uutiskirje 