Maailman luonnonsäätiö WWF varoitteli eilen, että jos jatkamme nykytasoista kuluttamista ja nykyisiä elintapojamme, siihen kuluu parin vuosikymmen päästä jo luonnonvaroja kahden maapallon verran.
WWF:n raportti toi mieleen yhden niistä monista vaalien kirvoittamista keskusteluista. Se koski ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa ja sen kirvoitti väittely Näsijärven rantaan Tampereelle suunnitellusta tunnelista. Rantatunnelin vastustajat sanovat hankkeen muun muassa tukevan yksityisautoilua.
Keskustelukumppanini puolusti tunnelia ja perusteli kantaansa sillä, että monet tutkimukset osoittavat, että ilmastomuutos ei ole ihmisen aiheuttama. Itse olin toista mieltä siitä, mitä tutkimukset osoittavat. Juupas-eipäs-jutustelua ei voinut pitkään jatkaa. Erosimme silti sovussa.
Myöhemmin mietin, että se, onko ihmisen syyllisyys ilmastonmuutokseen täysin aukottomasti todistettu, ei itse asian – ihmisen ja luonnon hyvinvoinnin – kannalta ole edes oleellisinta.
Ilmastonmuutos on viime vuosina lopultakin herättänyt ihmiset maailmanlaajuisesti pohtimaan kuluttamisen kysymyksiä. Sen tuloksena monen arvot ovat muljahtaneet lopullisesti uuteen asentoon. Ihminen on laskettu korokkeelta alas.
Moni näkee nyt, että ihmisenkin hyvinvoinnille on parasta, että vähennetään kulutusta. Vaikka vesistöjen, ilmaston ja luonnon saastuminen ei johtaisikaan ilmaston lämpenemiseen, se vaikuttaa ihmisen ja maapallon eläinlajiston elinmahdollisuuksiin.
Ollaankin oikeastaan jo ohitettu perinteinen punavihreys, jossa ihmisten välisen tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden, välittämisen ja sosiaalisen vastuuntunnon rinnalle on tuotu ympäristöarvot.
Nyt moni uskoo, että kaikenlaisen kuluttamisen suitsiminen edistää myös niiden punaisten arvojen toteutumista. Mistään automaatista tuskin on silti kyse. Nykyistä alempaa elintasoon tyytyminen ei johda tasa-arvoon ja oikeudenmukaisuuteen. Vähäväkisten tarmokasta puolustamista tarvitaan aina.
Tämmöinen viherpunainen ajattelu näkee kyllä, että yksityisautoilusta on turha pyristellä kokonaan eroon. Viherpunaiselle on kuitenkin selvää, että raiteet ovat sosiaalisestikin kestävämpää kuin tunneli.