”Ainekset 1990-luvun kaltaiseen lamaan ovat olemassa”
Teknologiateollisuuden torstaina julkistaman suhdannekatsauksen mukaan alan näkymät ovat huonontuneet. Uusien tilausten saaminen on vaikeutunut ja tarjouspyynnöt ovat vähentyneet useissa yrityksissä.
Suhdannekatsauksen perustiedot kuvaavat elokuun tilannetta, mutta tilausten osalta kysely on aivan tuore. Kolmannes yrityksistä sanoo, että finanssikriisin lokakuussa tapahtuneen eskaloitumisen jälkeen tarjouspyynnöt ovat oleellisesti vähentyneet.
Teknologiateollisuus ry:n pääekonomistin Jukka Palokankaan mukaan vastaava tilanne oli vuoden 2001 lopulla, jolloin 2000-luvun alun teollisuudessa valinnut taantuma oli pahimmillaan.
– Tuolloin Suomessa teknologiateollisuuden liikevaihto ja henkilöstömäärä supistui 3–4 vuoden ajan. 2000-luvun alun taantuma poikkeaa kuitenkin nykytilanteesta. Tuolloin yksityinen kulutus kasvoi USA:ssa ja Länsi-Euroopassa. Asuntojen hinnat nousivat.
– Nyt tilanne on toinen. Varallisuusarvot tulevat laajasti alaspäin. Osakkeiden ja asuntojen hinnat laskevat joka maassa. Tällä on pidempikestoisia vaikutuksia talouden tilanteeseen.
Laman ehdot
ovat täyttymässä
Palokankaan mukaan tilanne on nyt selvästi pahempi kuin 2000-luvun alkupuolen taantumassa. Ainekset jopa 1990-luvun laman kaltaiseen tilanteeseen ovat olemassa.
– Maailmantaloudessa on ainekset pitkäaikaiselle, syvällekin taantumalla, joka sitten herkästi täyttää laman ehdot.
– Se tietysti riippuu monesta asiasta, kuten finanssikriisin kehittymisestä. Tulevatko markkinakorot aidosti alaspäin ja miten uusinvestointi kehittyy. Normaalitilanteessa taantumaan mentäessä keskuspankkien ohjauskoron lasku näkyy välittömästi rahan hinnassa. Nyt se ei näy samalla tavalla.
Mikäli kuitenkin pahin toteutuu, niin Palokankaan mukaan 1990-luvun laman aikaan Suomi oli paljon nykyistä haavoittuvampi.
– Suomen 1990-luvun lama oli varmaan maailman pahin. Siihen liittyi monta asiaa, kuten idänkaupan romahtaminen ja oma valuutta. Nyt euro tuo vakautta korkokehitykseen.
Teknologiateollisuus arvioi viime kuukausien kehityksen perusteella, että teknologiateollisuuden liikevaihdon kasvu pysähtyy jo lähikuukausina. Ensin vuoden alussa liikevaihto kääntyy laskuun. Tällä hetkellä teknologiateollisuudessa on noin 3 000 työntekijää ja toimihenkilöä yt-neuvottelujen piirissä.
”Ei ryhdytä vielä
tuhkansirotteluun”
Metallityöväen liiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila ei näe tilannetta yhtä synkkänä. Hän muistuttaa, että kysymys on siitä, miten ennusmerkkejä tulkitaan. Hän ei usko maailmanlaajuiseen lamaan.
Hän sanoo, että maailmanlaajuiset toimenpiteet rahoitusmarkkinoiden rauhoittamiseksi ovat tehonneet aika hyvin. Esimerkiksi 12 kuukauden euriborkorko on laskenut 5,5 prosentin tasolta 5,1 prosenttiin tukipakettien ja keskuspankkien toimenpiteiden jälkeen.
– Täytyy muistaa, että kaikilla ei mene huonosti, vaikka epävarmuus on varmasti vaikuttanut yritysten investointihaluun ja kotitalouksien kulutukseen. Rahoitusmarkkinoiden vakaus on kuitenkin nyt tärkein, sillä jos ne eivät toimi, silloin ei mikään toimi.
– Täytyy muistaa, että taloudessa on hirmupaljon psykologiaa. Jos ruvetaan toitottamaan lamaa, niin se tulee, koska kaikki ryhtyvät vähentämään menojaan. Yritykset eivät investoi ja kotitaloudet eivät kuluta. Muodostuu alaspäin kulkeva spiraali.
Antila myöntää, että riskejä on olemassa. Mihinkään tuhkan sirotteluun ei hänen mielestään kuitenkaan ole nyt syytä. Hän muistuttaa, että pahimmassakaan tapauksessa työllisyys ei huonone radikaalisti, sillä vuosittain siirtyy 6 000–7 000 henkilöä eläkkeelle.