– Varsinais-Suomen väestö ikääntyy. On laskettu, että maakunnassa vapautuu 94 500 työpaikkaa vuoteen 2020 mennessä, Habib muistuttaa. Tästä määrästä pitää hänen mukaansa irrota työtä myös maahanmuuttajille.
– Jotain kertoo Turun kaupungista se, että kun sen palveluksessa olevista yksi prosentti on maahanmuuttajia, heitä koko kaupungin väestöstä on 6,4 prosenttia.
– Meiltä puuttuu valtakunnallinen suunnitelma maahanmuuttajien työllistämiseksi. Sellainen vaatii resursseja, suunnitelmallisuutta ja koordinointia.
– Jos on ollut työttömänä viisitoista vuotta, sitä luovuttaa helposti.
Turussa on noin 10 000 maahanmuuttajaa.
– Täällä puhutaan yli sadalla kielellä. Varissuon suuressa lähiössä maahanmuuttajien osuus on yli 30 prosenttia, Lausteella 25 ja Halisissa 22.
Kansainvälisten tutkimusten mukaan ongelmia alkaa esiintyä, kun vierasväestön osuus nousee kolmannekseen. Esimerkiksi kantaväestö voi tuntea itsensä muukalaiseksi.
Habib pitää epäkohtana, että maahanmuuttajat on keskitetty vain tiettyihin lähiöihin. Kansallisuudet klikkiytyvät helposti omiksi ryhmikseen, mikä vaikeuttaa heidän integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Varsinkin venäläiset vetäytyvät Habibin mukaan helposti omiin oloihinsa.
– Kaupungilla ei ole ohjelmaa hajauttaa maahanmuuttajat.
Bangladeshista yhdeksän vuotta sitten Suomeen muuttanut Habib, 44, toimii Turun monikulttuurisen toiminnan koordinaattorina. Hän on myös Varsinais-Suomen monikulttuuristen yhdistysten liiton ja Yhdessä-yhdistyksen puheenjohtaja sekä valtakunnallisen etnisten suhteiden neuvottelukunnan jäsen.
Turussa on 40 monikansallista järjestöä, joiden toiminnan koordinoiminen on Habibin tehtävä.
– Turussa olen toiminut monikulttuurisissa tehtävissä tultuani tänne siitä syystä, että Suomi on ollut monokulttuurinen maa.
– Kaupunki ei ota vakavasti maahanmuuttajien kotiuttamista. Turulla on maahanmuuttajien kotiuttamisohjelma ja se on hyvä, mutta eihän sitä voi projektirahalla toteuttaa.
Salon Nokia
esimerkillinen
– Salon Nokia on maahanmuuttajien suhteen työnantajana esimerkillinen tapaus. Tavallaan myös Turun telakka.
– Myös yritysmaailman pitää tuntea yhteiskunnallista vastuuta. Kunnat saavat valtiolta rahaa. Tässä rahanjaossa pitää maahanmuuttajien olla yksi kriteeri
– Vielä muutama vuosi sitten Turun ammatti-instituutti vaati pyrkijöiltä kielitestin suorittamista. Siinähän melkein rikotaan perustuslakia. Tänä vuonna suurin osa pääsi läpi, Habib kertoo.
– Kouluvirasto sanoi, että asia ei ole heidän vastuullaan. Ammatti-instituutti ei ottanut vastuuta. He puhuivat jotain työsuojelusta syynä testiin.
Turpiinkin
on tullut
– Olen saanut puhelinsoittoja ja uhkauskirjeitä ja saanut jopa turpiini, Habib kertoo.
Habib lähti Suomeen vapaaehtoisesti, koska mahdollisuudet edetä olivat hänen kotimaassaan huonot. Hän on suorittanut ekonomin tutkintoa vastaavat opinnot Bangladeshissa.
Rasistiset asenteet tulevat ilmi ihmisten suhtautumisessa kuten jättämällä ulkomaalaistaustaiset ihmiset sosiaalisen kanssakäymisen ulkopuolelle. Habibin mukaan tilanne on kuitenkin parantunut merkittävästi hänen Suomessa oloaikanaan.
– Olin Bangladeshissa vasemmistopuolueen opiskelijajärjestön jäsen.
– Vasemmistolaisena näen tärkeimpänä tehtävänäni syrjäytymisen ja yksinäisyyden estämisen. Tässä en puhu vain maahanmuuttajien puolesta, viime kunnallisvaaleissa Turussa 200 ääntä saanut Habib tilittää.
uutiskirje 