”Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa”
Omaishoitajat vaativat keskiviikkona eduskuntatalolla tekoja puheiden sijaan.
– Jokainen puolue ja jokainen kuntavaaliehdokas kannattaa omaishoidon tukemista. Teot puuttuvat, mielenosoituksen järjestäjät toteavat. Niitä olivat Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ja Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset.
Suomessa toimii yli 300 000 ikääntyneen, pitkäaikaissairaan tai vammaisen lähiomaisen omaishoitajaa. Epävirallista läheisapua antaa yli miljoona suomalaista. Ilman omaishoitajia kotona hoidettavista lähiomaisista olisi laitoshoidossa arvioiden mukaan 60 000.
– Jos yksi omaishoitaja lopettaa työnsä, hänen tilalleen tarvitaan viisi hoitajaa, eduskuntatalolla puhunut riihimäkeläinen Juha Viitanen.
– Yksi työntekijä aamuvuoroon, toinen iltavuoroon, kolmas yötyöhön ja kaksi tekemään viikonloppuja ja sijaisuuksia.
Lottovoitto
kuntataloudelle
Suomessa noin 30 000 omaishoitoperhettä on päässyt kunnallisen omaishoidon tuen piiriin.Palkkaa he saavat keskimäärin 416 e kuukaudessa ja siitä verottaja vie suuren osan.
Omaishoitajat korostavat, että Suomi ei selviydy ilman omaishoitoa: Heidän panoksensa on sama kuin koko sosiaali- ja terveysalan hoitohenkilökunnan tekemä työ.
– Kuntataloudelle omaishoitotyötä tekevät tuovat lottovoiton, omaishoitajat korostavat. He laskevat, että yksi omaishoidossa hoidettava tuo kunnalle säästöä 30 000 – 50 000 euroa vuodessa.
– Jos omaishoitajien jaksamisesta ei pidetä huolta, on edessä suuria ongelmia: uusien hoitolaitosseinien pystytyksiä, hoitokustannusten jyrkkää kasvua, hoitohenkilöstön puutetta.
He painottavat, että omaishoitajat joutuvat liian lujille.
– Monet uupuvat. Nykyinen sukupolvi saattaa olla viimeinen, joka suostuu tekemään omaishoitotyötä.
Surkeita laitoksia
Omaishoitajalle myönnetään vapaata kolme vuorokautta kuukaudessa ja he onnistuvat pitämään niistä keskimäärin kaksi. Omaishoitajien mielestä lisäksi tilapäishoidon järjestelyt, jotka mahdollistavat vapaapäivät, ovat puutteellisia.
Vihdistä mielenosoitukseen tullutta Maija Jakkaa, 90-vuotiaan äitinsä omaishoitajaa, hirvittää väliaikaishoidon taso.
– Jos omainen pitää viedä väliaikaishoidosta suoraan erikoissairaanhoitoon, jossain on vikaa, hän kertoo omista kokemuksistaan. Hänelle omaishoitajana tärkeintä olisi se, että yhteiskunta järjestäisi tarkoituksenmukaista hoitoa hoidettavalle hoitajan vapaan ajaksi.
– 90-vuotiasta näkörajoitteista ihmistä ei voi laittaa yksin näihin laitoksiin. Laadun valvonnasta kilpailutetuissa paikoissa ei voi puhua, hän sanoo.
Yhdellä omaishoitajalla on vuodessa 36 lakisääteistä vapaapäivää. Jakan kotikunnassa omaishoitosopimuksen on saanut 123 omaishoitajaa ja hän laskee, että määrärahoja siellä omaishoitajien vapaapäiviin on tarjolla sen verran, että niillä pystytään kustantamaan vapaapäivät 22 omaishoitajalle. Hänestä se on omituinen lähtökohta.
– Kunnissa tuntuu, että kunnissa sosiaalitoimen virkamiehet on ohjeistettu toimimaan jopa omaa etiikkaansa vastaan ja sanomaan, että mihinkään ei suostuta.
Kuntavaaliehdokkaana Vasemmistoliiton listalla olevan Jakan mielestä parasta olisi, kun palvelun saisi suoraan kotiin.
– Laitoshoito on usein tahdonvastaista.
Takaisin eduskuntatalolle
Nyt ensimmäistä kertaa mielenosoituksen järjestämiseen yltyneet omaishoitajat lupasivat tulla takaisin eduskuntatalolle suuremmalla joukolla, elleivät päättäjät saa mitään aikaiseksi heidän hyväkseen. Paljon ei ole luvassa: Omaishoitajia kuulemaan tullut peruspalveluministeri Paula Risikko kuitenkin lupasi uuden komitean kuukauden sisällä. Hän myös lupasi sosiaaliturvauudistusta pohtivalta satakomitealta esityksiä omaishoitajien asiassa.
Vasemmistoliiton Esko-Juhani Tennilä tuhahti, että satakomitealla on hoidettavana jo ainakin tuhat asiaa ja lupasi viikossa lakialoitteen.
Omaishoitoa tukevan vetoomuksen voi käydä allekirjoittamassa osoitteessa http://www. adressit.com/omaishoitoperheet