Irakin öljyministeri Hussein al-Shahristani oli kutsunut maanantaiksi Lontooseen 35 ennalta valittua öljy-yhtiötä. Ministeri avasi tarjouskilpailun 40 miljardin barrelin öljyvaroista, mikä on suunnilleen kolmasosa Irakin 115 miljardiksi barreliksi arvioiduista varannoista.
Irakin hallitus päättää ensi kesäkuuhun mennessä, mitkä yhtiöt saavat sopimukset tarjouksen kohteina oleville kuudelle öljy- ja kahdelle kaasukentälle.
Irakin öljysopimukset ovat herättäneet paljon epäilyjä, koska Irak on edelleen käytännössä Yhdysvaltain miehittämä. Siksi maailmalla on seurattu, aikooko Yhdysvallat sitoa Irakin pitkiin, Irakille itselleen epäedullisiin sopimuksiin suurten länsimaisten öljy-yhtiöiden kanssa.
Selviä vastauksia tähän ei saatu maanantainakaan. Lontoon kokous ei ollut avoin tiedotusvälineille, eikä Shahristani julkistanut läheskään kaikkea sovituista asioista.
Kansalaisjärjestöt arvostelevat edelleen Irakin öljyvarojen jakamisprosessia läpinäkyvyyden puutteesta. Samoin ne epäilevät, että yhtiöt saattavat ottaa kohtuuttoman siivun voitoista vedoten tämänhetkisiin turvallisuusriskeihin, jotka eivät välttämättä ole samanlaisia tulevaisuudessa. Sopimukset tehdään 20 vuodeksi.
Perustettava
yhteisyrityksiä
Jotakin kuitenkin saatiin tietääkin. Ulkomaiset yhtiöt eivät pääse suoraan yksinään hyödyntämään Irakin kenttiä, vaan niiden on muodostettava yhteisyrityksiä irakilaisten osapuolten kanssa. Niissä irakilaisten osuus pitää olla vähintään 51 prosenttia. Myös yhteisyritysten hallituksessa pitää irakilaisilla olla enemmistö.
Tiedotusvälineille puhuneen irakilaisvaltuuskunnan edustajan mukaan ulkomaiset yhtiöt saavat tuloja sen mukaan, miten ne kehittävät kutakin öljykenttää. Kentille asetetaan tuotantotavoitteet, joiden täyttämisen jälkeen ulkomaiset yhtiöt pääsevät keräämään voittoa. Voitoista peritään 35 prosenttia veroa Irakille.
The New York Times -lehti kertoi viime kesänä, että Yhdysvaltain hallituksen virkamiehet olivat Irakin öljyministeriössä mukana valmistelemassa suunnitelmia maan öljyvarojen avaamisesta ulkomaisille tarjoajille.
Irakin hallitus teki kesällä ilman tarjouskilpailua väliaikaisen kehittämissopimuksen Kiina valtiollisen öljy-yhtiön CNPC:n kanssa yhdestä öljykentästä sekä Shellin kanssa yhteísyrityksestä Basran kaasukenttien kehittämiseksi.
Myös useita muita väliaikaissopimuksia oli valmisteilla tunnettujen suurten länsiyhtiöiden kanssa, mutta Irakin hallituksen mukaan neuvottelut venyivät liikaa ja se päätti siirtyä suoraan pitkäaikaisten sopimusten tarjoamiseen.
Missään ei ole aikaisemmin järjestetty tarjouskilpailua läheskään samansuuruisista öljyvarannoista. Irakin hallituksen odotetaan avaavan lisää kenttiä kilpailulle lähiaikoina. Irakin öljyvarat on arvioitu maailman kolmanneksi suurimmiksi Saudi-Arabian ja Iranin jälkeen.
Öljylaki yhä
hyväksymättä
Irakin tuloista 90 prosenttia saadaan öljystä. Irak sai kesällä vihdoin nostettua tuotantonsa vuoden 2003 sotaa edeltäneelle tasolle eli 2,5 miljoonaan barreliin päivässä. Syksyllä siitä on jääty jonkin verran teknisten vaikeuksien takia.
Tavoitteena on ulkomaisten investoijien avulla nostaa tuotanto 4,5 miljoonaan barreliin vuoteen 2013 mennessä.
Auki on kuitenkin edelleen sellainen pikkuseikka, että kenellä oikeastaan on valtuudet sopia ja mistä. Irakin hallitus antoi viime vuonna parlamentille esityksen uudesta öljylaista, mutta sitä ei vieläkään ole saatu käsiteltyä. Laki määrittelisi, miten öljytulot jaetaan alueiden kesken ja mitä oikeuksia on ulkomaisilla yhtiöillä.
Tällä hetkellä hallitus noudattaa Saddam Husseinin aikaista öljylakia. Siinä kuitenkin oikeudet öljyyn ovat keskusvallalla, kun taas Irakin vuoden 2005 perustuslain mukaan alueiden oikeudet luonnonvaroihinsa ovat suuremmat.
Lisäksi oman itsehallintonsa pystyttäneet pohjoisen kurdialueet ovat jo tehneet omat öljysopimuksensa suoraan ulkomaisten yhtiöiden kanssa.
uutiskirje 
