VR:n junien myöhästely ei ole ollut enää vuosiin uutinen. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä vuoroja jää miltei päivittäin ajamatta ja kaukoliikenteessäkin pienet myöhästelyt ovat miltei enemmän sääntö kuin poikkeus.
Täydellinen, koko eteläisen Suomen kattava liikennekaaos rautateillä sitä vastoin on onneksi aika harvinainen tapahtuma. Kymmenet tuhannet ihmiset joutuivat sen kokemaan torstaina parhaaseen työhönmenoaikaan. Joskus paha lumimyräkkä on saanut junaliikenteen sekaisin muutamiksi tunneiksi, mutta torstaina koettua kaaosta ei rautateillä ole ollut miesmuistiin.
Tiedonsiirtovika ei aiheuttanut vain suunnattomasti harmia, vaan myös taloudellista vahinkoa menetettyinä työtunteina.
Vialle sinänsä ei voi mitään. Se tulee, jos on tullakseen. VR:n kriisivalmius joutui todelliseen tulikokeeseen ja heikoksi havaittiin. Puhtain paperein ei selviä myöskään bussiliikennettä pääkaupunkiseudulla hoitava YTV. Kun vika tuli tietoon jo ennen kuutta aamulla, niin välittömästi olisi pitänyt reagoida vakavasti. Ilmeisesti vastuulliset arvelivat, että kyse on ”pikkuviasta”, joka saadaan korjattua tunnissa tai parissa. VR:n tiedottaminen asiakkailleen kangerteli jälleen kerran pahoin, kun vielä kaiken lisäksi juna-asemien kuulutuksista ei teräväkuuloisinkaan saa mitään selvää.
Kun tieto VR:n liikenteen täydellisestä pysähtymisestä alkoi kangerrellen kiiriä lähinnä radion ja toisaalta matkustajien kännyköiden kautta, niin aamutuimaan käynnistyi useampi tuhat autoa enemmän kuin normaaliaamuna – ja kohta myös Helsinkiin tulevat tiet olivat täysin jumissa. Täydet bussit liikkuivat kävelyvauhtia, jos liikkuivat. Lisävuorojakin YTV sai liikkeelle vasta, kun kaaos oli jo valmis.
Tapahtunut osoittaa järjestelmien haavoittuvuuden, kun yksinkertainen tai ainakin hyvin paikannettu tiedonsiirtovika pystyy aiheuttamaan tällaisen kaaoksen. Onneksi tapahtuneesta selvittiin ”vain” henkisillä vaurioilla ja taloudellisilla menetyksillä. Ihmishenkiä tuskin oli edes uhattuna, mutta olisi voinut olla, jos kaikki tiet ovat tukossa eivätkä hälytysajoneuvotkaan pääse eteenpäin.
Herää kysymys, kuinka hyvin yhteiskuntamme muut perustoiminnot on turvattu? Voiko tietoliikennevika jossakin muualla pysäyttää mutiakin elintärkeitä toimintoja? Mitä, jos hakkerit iskevät? Olemmeko jo liikaa erilaisten tiedonsiirtoverkkojen varassa?
Joukkoliikenteen kehittäjille torstaiaamun tapahtumat antavat myös mietittävää. Nyt tuli testattua, mitä tapahtuu, jos Helsingin seudulla henkilöautojen käyttö lisääntyy suunnittelemattomasti. Samoin tuli testattua joukkoliikenteen – junien lisäksi myös bussien – sujuvuus. Ainakaan täpötäydet vuorot eivät ole hyvää mainosta, vaikka sellaiseen joutuisi vahingossa, kuten nyt.