Feministiveteraani Berit Ås:
Norjalaisen Berit Åsin ansioluettelo on vaikuttava. Ås on sosiaalipsykologian professori emerita, ex-kansanedustaja ja toiminut Norjan Sosialistisen vasemmistopuolueen puheenjohtajana. Hän on Naiset rauhan puolesta -järjestön perustajia ja toimi aktiivisesti Norjan Euroopan unioniin liittymistä vastaan.
Naisaktivistina ja feministinä Ås tunnettiin jo 60-luvulla. Hän on naisyliopistojen perustajia, joista myöhemmin kehittyi naistutkimuksen laitoksia.
Ås on vieraillut tutkijana ja luennoitsijana noin 40 yliopistossa eri puolilla maailmaa, mutta pitää niitä nyt aikansa eläneinä laitoksina, koska niissä ei suoda tarpeeksi tilaa maailmaa parantaville ja kehittäville asioille.
Yliopistoissakin tilan vie nyt New Public Management, julkishallinnon uudistaminen, joka kumartaa markkinatalouden suuntaan.
Naiset ja
globaali talous
Ås on globaalitalouden ja naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntija. Nämä kaksi asiaa hän liittää tiiviisti yhteen. Åsin mukaan väkivalta lisääntyy jatkuvasti, mutta se ei johdu pelkästään sodista vaan talouden rakenteista.
Rakenteellisesta väkivallasta puhuessaan Ås viittaa muun muassa jatkuvasti kasvavaan ihmiskauppaan ja naisten työttömyyteen, joka lisääntyy kaikkialla. Maailman pakolaisleireillä naiset ja lapset elävät hirveissä olosuhteissa.
– Miestaloustieteilijät sanovat, että kaikkialla rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Todellisuudessa rikkaat miehet rikastuvat, köyhät naiset köyhtyvät.
– Täällä Pohjoismaissa elämme jonkinlaisessa onnelassa, kiitos sosiaalidemokraattien ja työväenpuoleiden, jotka rakensivat hyvinvointivaltiomallin, jossa kaikilla on ilmainen koulutus ja terveydenhuolto, Berit Ås sanoo.
Uusliberalistinen ajattelu ja yksilön korostaminen kostautuu silti täälläkin Åsin mukaan nimenomaan naisille. Markkinatalous ei ole naisen ystävä, ei yksittäisen valtion tasolla eikä kansainvälisessä mittakaavassa.
Naisilla on Åsin mukaan liian vähän tietoa siitä, miten kansainvälinen finanssipoltiikka toimii. Köyhyys ei poistu lähettämällä kehitysavun kautta setelin sinne ja toisen tänne, hän sanoo.
Naiserityistä politiikkaa
tarvitaan yhä
Ås harmittelee sitä, ettei naistutkijoiden tutkimustieto naisen asemasta saavuta politiikan tekijöitä.
– Vallitsevia rakenteita ja valtakulttuuria puolustellaan aina myytein ja illuusioin. Meillä Pohjoismaissa myytti kuuluu: tasa-arvo on nyt saavutettu. Naisliikettä ei enää tarvita.
– 1970-luvulla Norjassa ja Ruotsissa toimi laaja naisliike, joka puhui muun muassa samanpalkkaisuuden puolesta. Tänä päivänä palkkakuilu miesten ja naisten välillä on yhä samanlainen.
Naiserityisen politiikan pitäisi Åsin mielestä olla samalla tavoin kansainvälistä kuin YK:n toiminta.
– On paljon asioita, joissa naisen asema on kansainvälisessä mittakaavassa huono. Terveys, ravinto, AIDS, pakolaisleirien naiset, hän luettelee.
Poliitikot voivat pienin teoin murentaa naisen asemaa. Ås kertoo esimerkin Norjan eläkejärjestelmästä.
– 1968 hyväksyttiin laki, joka takasi kaikille 68 vuotta täyttäneille tietyn minimieläkkeen. Tuolloin 60 prosenttia naisista ja 40 miehistä sai minimieläkettä.
– Sitten lakia muutettiin niin, että jos 20 vuoden ajan ansaitsi yli 50 000 kruunua vuodessa, sai eläkkeeseen korotuksen. Hyvin harva nainen ansaitsee sellaisia summia. Näin luodaan mekanismeja, jotka köyhdyttävät naisia.
Pieniä suuria vetoja
vastavirtaan
Berit Ås kehitti jo 1970-luvulla teorian viidestä vallankäytön menetelmästä. Niitä ovat tiedon pimittäminen, näkymättömäksi tekeminen, naurunalaiseksi saattaminen, kaksinkertainen rangaistus ja syyllistäminen.
(Suomeksi hänen maailmanlaajuisesti tunnettu teoriansa julkaistiin Naisjärjestöjen keskusliiton toimesta kirjassa Tunnetko temput? vasta vuonna 2000!)
Näitä temppuja käyttävät erityisesti miehet, niin työpaikoilla kuin poliittisten pöytien äärellä. Politiikassa toimivan naisen onkin usein helpompi toimia miesten ehdoilla ja tehdä miesten politiikkaa.
Vastavirtaankin voi uida: yksi pieni, mutta mielenkiintoinen yksityiskohta Åsin saavutuksissa ovat töyssyt.
Kunnallispolitiikassa toimiessaan hän huomasi miesvaltaisten valtuustojen rakentavan yhä leveämpiä ja parempia teitä, joita pääsi ajamaan autolla yhä lujempaa. Turvallisuudesta miespoliitikot eivät huolehtineet.
Berit Åsin aloitteesta muun muassa koulujen ja päiväkotien läheisyyteen alettiin rakentaa hidastetöyssyjä.
Kun on nähnyt, kokenut, lukenut, tutkinut, taistellut ja elänyt niin paljon kuin Berit Ås, myös sanottavaa kertyy paljon. 80-vuotias Ås jää vielä virkeänä puhumaan, kun 35-vuotiaan toimittajan on poistuttava Helsingin pimeään iltaan.
On ehdittävä vielä ruokakauppaan ja sitten kotiin laittamaan lapsi nukkumaan. Naiserityistä elämää nääs.