Suomi ei tarvitse ”sosiaaliturvalla loisivia elintasosurffareita”, keskustan eduskuntaryhmän uusi puheenjohtaja Juha Pylväs sanoi ryhmän kesäkokouksessa viime viikolla.
Puheesta nousi sen verran iso arvostelumyrsky, että seuraavana päivänä Pylväs pahoitteli sanavalintaansa. ”Varsinaisessa asiassa en kuitenkaan peruuta”, hän jatkoi, koska asioista ”pitää voida puhua niiden oikeilla nimillä”.
”Elintasosurffari”-käsite on aiemmin kuulunut vain perussuomalaisten retoriikkaan. Puolueen varapuheenjohtajaksi elokuussa valittu kansanedustaja Mauri Peltokangas toivotti viime vuonna ”elintasosurffarit helvettiin tästä maasta” ja puhui myös eduskunnassa ”elintasosurffareista”.
Peltokangas on saanut syytteen kansanryhmää vastaan kiihottamisesta.
Tutkijat Johanna Vuorelma ja Jouni Tilli liittävät Pylvään puheen osaksi blokkipoliittisen asetelman vahvistamista ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
”Perussuomalaisten, kokoomuksen ja keskustan edustajien retoriikassa on yhdenmukaistumista varsinkin maahanmuutossa ja talouspolitiikassa”, he kirjoittavat Politiikasta.fi -verkkolehdessä .
Perussuomalaisille nykyistä tiukemmat maahanmuuttolinjaukset ovat ensisijainen vaatimus hallitusyhteistyölle. Kokoomuksen ja nyt myös keskustan edustajien puheessa onkin havaittavissa siirtymää perussuomalaisten maahanmuuttopuheen suuntaan, Vuorelma ja Tilli kirjoittavat.
”Keskustaoikeistolaisen blokin vahvistumisen kannalta keskeinen kysymys on, missä määrin keskusta ja kokoomus ovat valmiita siirtymään perussuomalaisten maahanmuuttopoliittiselle linjalle.”
Tutkijoiden mukaan Pylvään puhe oli retorinen siirto siihen suuntaan.
”Puolueen sisältä tullut kritiikki toisaalta osoittaa, että keskustassa edelleen vierastetaan tällaista kielenkäyttöä. Samaa keskustelua käydään kokoomuksessa, jonka linja erityisesti maahanmuuttokysymyksissä on poliittisen kiistelyn kohteena.”