Riittävän veden saanti on jatkuvaa kamppailua Keski-Amerikassa. Alueen 60 miljoonasta asukkaasta monet elävät maaseudulla, jossa hyvän juoma- ja kasteluveden löytäminen muuttuu alati vaikeammaksi.
Ilmastonmuutos on pahentanut veden vähyyttä etenkin Keski-Amerikan niin sanotussa Kuivassa käytävässä, jossa 1 600 kilometrin kaistaleella elää noin 11 miljoonaa ihmistä. Alueen maalaisyhteisöt ovat ryhtyneet omin voimin toimiin turvatakseen vedensaantinsa. Vaikutukset eivät jää pelkkään janon torjumiseen.
Sadevettä kerätään ohjaamalla sitä talojen katoilta säiliöihin tai lammikoihin, joissa kasvatetaan kaloja ja joiden vedellä kastellaan puutarhoja ja peltoja. Esimerkiksi elsalvadorilaisen El Guarumalin pikkukylässä on tehty niin.
Lammikoiden vesissä uiskentelevista kaloista ja kastelluilla pelloilla runsastuneista vihannessadoista riittää oman tarpeen lisäksi myytävää lähikaupungin torilla.
Sadeveden puhdistamiseksi kylän kouluun on myös asennettu innovatiivinen ja tehokas laitteisto, jonka ansiosta oppilaiden suolistosairaudet ovat vähentyneet.
Joissain kylissä vettä kyllä riittää, mutta sähköverkko puuttuu. Niissä on pistetty pystyyn omia pieniä vesivoimaloita.