Kaksikymmentä vuotta sitten Brasilia koki valtavan sähkökatkon, jonka seurauksena sähkönjakelua säännösteltiin yhdeksän kuukautta. Säännöstelyllä estettiin voimaverkon romahtaminen.
Nyt edessä saattaa olla traumoja aiheuttaneen tilanteen uusinta. Tällä kertaa tapahtuma liittyy aiempaa selvemmin ilmastonmuutokseen.
Tänä vuonna Keski-Brasilian lokakuusta huhtikuulle kestävän sadekauden sateet ovat jääneet vähäisiksi. Se on vähentänyt Paranajoen virtausta kriittisen alhaiselle tasolle. Paranan jokialueelle rakennetut 57 patoa vastaavat yli puolesta koko maan vesivoimasta.
Brasilian kookkaimpiin lukeutuvan Furnasin vesivoimalaitoksen patoaltaassa oli kesäkuun lopussa vain 29,7 prosenttia käyttötilavuudesta. Vesimäärä on liian pieni, jotta se riittäisi loka- tai marraskuun runsaisiin sateisiin saakka. Tilanne on sama kautta Brasilian kaakkoisosien ja keskilännen.
Mittaushistorian pahin vesikriisi
Näillä alueilla kuivat kaudet ovat toistuneet aiempaa tiheämmin vuodesta 2001 lähtien. Ne ovat osuneet kipeästi sähköntuotantoon.
Vuosina 2014 ja 2015 São Paulo joutui veden ehtymisen vuoksi säännöstelemään vedenjakelua, vuosina 2017 ja 2018 pääkaupunki Brasilian täytyi tehdä samoin. Viime vuonna säännöstelyyn joutui turvautumaan Paranan osavaltion pääkaupunki Curitiba.
Nykyistä vesikriisiä pidetään 91 vuotta pitkän mittaushistorian pahimpana. Valtakunnallisen voimaverkko-operaattorin pääjohtaja Luiz Carlos Ciocchi sanoo O Globo -lehden haastattelussa, että se on saanut Brasilian energiasektorin viimeinkin ymmärtämään ilmastonmuutoksen merkityksen.
Ilmastokriisi korostaa Brasilian sähköverkon haavoittuvuutta. Se on suuressa määrin riippuvainen sateesta, sillä vesivoimalat ovat sähkön päälähde. Kansalaisjärjestö Energia- ja ympäristöinstituutin projektikoordinaattorin ja São Paulon yliopiston vierailevan professorin Ricardo Baitelon mukaan nykyinen hätätila ei kuitenkaan johdu vain kuivuudesta.
– Suunnittelun puutteilla on oma osuutensa. Järjestelmän laajentumista ei otettu huomioon. Jos koronapandemiaa ei olisi tullut, me todennäköisesti kärsisimme jo sähkökatkoista. Ilman terveyskriisin aiheuttamaa kysynnän vähentymistä, olisimme törmänneet hydrologiseen pullonkaulaan jo aikaisemmin, Baitelo selittää.
Lisää saasteita ja hintaa
Brasilian sähköntuotantokapasiteetti on kasvanut vuoden 2001 55 gigawatista tämän hetken 176 gigawattiin. Vuonna 2001 lähes kaikki sähkö tuotettiin vesivoimalla, mutta nykyään sen osuus on vain vajaat 60 prosenttia.
Vuoden 2001 vesikriisi johti monien fossiilisilla polttoaineilla toimivien lämpösähkövoimaloiden perustamiseen. Lisäksi rakennettiin sähkönsiirtolinjoja, jotta vähävetisetkin alueet saisivat häiriöttä energiaa. Sähkön saatavuus taattiin, mutta saasteet lisääntyivät ja sähkön hinta nousi jyrkästi. Jos voimalaitokset aktivoitaisiin täyteen tehoonsa, energiaviranomaisten mukaan selvittäisiin nykyisestä kuivuudesta ilman sähkökatkoja ja säännöstelyä.
Kaivos- ja energiaministeri amiraali Bento Albuquerque suosittelee yhtiöille ja kansalaisille veden ja sähkön säästeliästä käyttöä energiaturvallisuuden lisäämiseksi. Näin sekä sähkölaskut jäävät pienemmiksi että sähköverkkoon kohdistuva paine hellittää.
Monimutkaisuus johtaa hallintaongelmiin
Koska vesivoima edelleen kattaa vajaat 60 prosenttia Brasilian energiantarpeesta, vesi ja sähkö kietoutuvat läheisesti toisiinsa. Siksi presidentti Jair Bolsonaron hallitus keskitti väliaikaisesti päätökset tekoaltaiden veden käytöstä kaivos- ja energiaministerille.
Veden käyttö energian tuottamiseen on prioriteettilistalla ylimpänä. Siksi patoaltaista lasketaan aiempaa vähemmän vettä, mistä on haittaa maatilojen kastelulle, turismille ja ympäristölle.
Energiasektori on muuttunut monimutkaisemmaksi, kun sähköntuotanto muista lähteistä on lisääntynyt. Ensin vesivoiman rinnalle tulivat fossiilipolttoaineita kuluttavat lämpösähkövoimalat, jotka nykyään kattavat noin 25 prosenttia energiantuotannosta. Tätä yhdistelmää oli vielä helppo hallita, mutta niin sanotut joustavat energianlähteet ovat tehneet Brasilian energiakokonaisuudesta aiempaa hankalammin koordinoitavan.
”Joustavista” energianlähteistä tärkein on kymmenen prosentin osuudellaan tuulivoima. Toisena on aurinkoenergia, joka kattaa energiasta vain 1,9 prosenttia, mutta sen osuus kasvaa nopeasti.
Enemmän huomiota energiatehokkuuteen
– Energianlähteiden moninaistaminen ja uusiutuvien lisääntyvä käyttö on ainoa tie eteenpäin. Se edellyttää myös siirtoverkon laajentamista ja säätämistä, jotta päästään eroon koordinaation puutteesta, joka heikentää järjestelmän tehokkuutta, Baitelo sanoo.
– Tuuli-, aurinko- ja biomassavoimalat ovat ratkaisun osasia. Ne vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä ja vähentävät Brasilian herkkyyttä kuivuuden kaltaisille ilmastonmuutoksen seurauksille. Koska niiden perustaminen on nopeaa, ne sopivat hyvin pandemianjälkeiseen tilanteeseen, jossa kysyntä todennäköisesti edellyttää energiantuotantokapasiteetin nopeaa kasvattamista, Baitelo lisää.
– Lisäksi Brasilian pitäisi suunnata enemmän huomiota energiatehokkuuteen. Vuoden 2001 kriisi johti hetkellisesti järkevämpään sähkönkulutukseen, mutta järkevämmät käytännöt eivät valitettavasti jatkuneet, Baitelo harmittelee.
Hinnannousu on katastrofi
Joilson Costa uskoo, että hallitus tekee kaikkensa estääkseen energiansäännöstelystä koituvan poliittisen rasitteen. Insinööri Costa on 31 kansalaisjärjestöstä koostuvan uutta energiapolitiikkaa vaativan kattojärjestön toiminnanjohtaja.
– On häpeällistä, että edes nostetaan esiin säännöstelyn mahdollisuus maassa, jolla on meidän energiapotentiaalimme, Costa sanoo.
– On katastrofi, että sähkön hinta jälleen nousee. Energiatuotannon monipuolistaminen uusiutuvilla energianlähteillä on välttämätöntä, mutta ei riittävää. Sähkön hinnoittelua on tarkasteltava uudelleen, sillä hinnat eivät heijastele käyttökustannuksia tai Brasilian todellisuutta. Sähkön hintaa on leikattava, Joilson Costa vaatii.
Englanninkielinen versio===http://www.ipsnews.net/2021/07/threat-blackouts-brazil-highlights-climate-crisis/