Vasemmistoliitto otti yhden vaalivoitoistaan Helsingissä. Kannatus nousi jälleen viime kuntavaaleista, tällä kertaa 1,5 prosenttiyksikköä ja oli 12,7 prosenttia. Paikkamäärä valtuustossa kasvoi yhdellä.
Yhdessä vaiheessa tulosiltaa vasemmistoliitto näytti jo ohittavan SDP:n kolmanneksi suurimpana puolueena, mutta lopulta demarit onnistuivat nostamaan kannatustaan ja säilyttivät samalla paikkansa. SDP:n kannatus oli lopulta 14,4 prosenttia.
– Jos katsoo Helsingin tulosta, edellisen kerran näin hyvä tulos on tehty vuonna 1980. Onhan tämä huikean hieno tulos, muistuttaa vasemmistoliiton pitkäaikaisin kaupunginvaltuutettu Paavo Arhinmäki.
”Edellisen kerran näin hyvä tulos on tehty vuonna 1980”
Arhinmäki huomauttaa, että vasemmistoliitto on 2000-luvulla lähes kaksinkertaistanut valtuutettujensa määrän Helsingissä.
– Seuraavan voiton ottaminen on aina vaikeampaa. Onhan puolentoista prosenttiyksikön kasvu huikeaa. Mutta koska alku näytti vielä paremmalta, jäi suuhun vähän katkera maku, Arhinmäki tunnustaa.
Poikkeus aiempaan
Arhinmäki kiinnitti vaalituloksessa huomiota siihen, että vasemmistoliitto onnistui keräämään ennakkoäänistä huomattavista enemmän kuin vaalipäivän äänistä. Se poikkesi totutusta.
– Valtakunnallisesti tulemme yleensä puolen prosenttiyksikön verran alaspäin vaalipäivän äänissä. Mutta Helsingissä olemme yleensä saaneet hieman enemmän tai olleet samalla tasolla. Tämä on yllättävää.
Hän pohtii, vaikuttiko hyvin lyhyeksi jäänyt katukampanjointi tulokseen. Arhinmäen mukaan pitkäjänteinen kiertäminen eri puolilla kaupunkia on ollut jo kauan vasemmistoliiton kasvun salaisuus Helsingissä.
– On tosi absurdi tilanne, että otimme puolentoista prosenttiyksikön voiton, ja silti miettii tällaisia asioita. Vasemmistossa pitäisi osata myös vähän juhlia.
Vasemmistoliiton suurin yllättäjä Helsingissä oli puolueen poliittinen asiantuntija Minja Koskela, joka ensikertalaisena nousi kertaheitolla eniten ääniä keränneeksi ehdokkaaksi. Koskela sai kaikkiaan 5 600 ääntä, kun toiseksi eniten ääniä ottanut Arhinmäki sai niitä 4 325.
– Koskela teki huikean tuloksen, Arhinmäki hehkuttaa.
Kova lista
Helsingissä vasemmistoliitolla on siinäkin mielessä hyvä tilanne, että listalla on useita paljon ääniä kerääviä ehdokkaita.
– Jos olimme vielä kymmenen vuotta sitten Helsingissä jossain määrin yhden kärjen puolue, niin nyt meillä on todella laaja joukko. Se on asia, joka tekee tämän vaalivoiton. Meillä oli valtavasti ahkeria ehdokkaita, jotka tekivät vaikeissa olosuhteissa valtavan hyviä kampanjoita.
Helsingissä kuntavaaleja leimasi jälleen alueiden vahva eriytyminen äänestysaktiivisuudessa. Joissain lähiöissä äänestysprosentti jäi alle 40:n, kun kantakaupungissa se oli parhaimmillaan 80 prosenttia.
– Jakautuminen ikävä kyllä vain syveni näissä vaaleissa. Tämä on huolestuttava kehitys. Uskon, että tähän vaikuttaa oleellisesti se, kun ei päästy kampanjoimaan ostareille ja asemille. Alueilla, joilla äänestäminen ei ole niin itsestään selvää, silloin ihmisten kohtaamisella on suuri merkitys. Se jäi näissä vaaleissa aikalailla kokonaan pois.
Isot hävisivät
Helsingissä kuntavaaleja leimasi myös kokoomuksen ja vihreiden kannatuksen putoaminen. Kokoomus piti paikkansa suurimpana puolueena, kun vihreät romahtivat vielä enemmän. Vihreät säilytti silti toiseksi suurimman puolueen aseman.
– Tämä on merkittävä seikka. Mitkään kaksi puoluetta eivät enää muodosta enemmistöä valtuustossa, mutta samalla yhden valtuutetun erolla punavihreä enemmistö hävisi Helsingistä. Nyt punavihreillä on 42, kun valtuustoenemmistö on 43, Arhinmäki huomauttaa.
Arhinmäen mukaan vasemmistoliitto on numeroiden valossa saamassa pormestarin paikan, kun vihreät menettävät toisen apulaispormestarin paikan.
– Huutojärjestyksessä se menee niin, että kokoomus saa kaksi. Sitten vihreät, demarit ja me yhden.
Arhinmäki oli kuntavaaleissa vasemmistoliiton pormestariehdokas. Oletko valmis ottamaan apulaispormestarin paikan vastaan?
– Valinnan tekee valtuustoryhmä ja piiri yhdessä. Valintaan vaikuttaa kokemus, osaaminen ja äänimäärä. Nähtäväksi jää, mikä apulaispormestarin paikka meille olisi tulossa. Se vaikuttaa muun muassa siihen.
– Sanoin ennen vaaleja, että mahdollisesti voin olla kiinnostunut, jos näyttäisi sopivalta. Sitä pitää yhdessä miettiä, mikä olisi meille paras ratkaisu.