Alan kehittyminen aikaisempaa avoimemmaksi ja kilpaillummaksi on pääperuste muutoksille, joita postipalvelulain uudistamista pohtimaan asetettu työryhmä esittää tiistaina viestintä- ja liikenneministeri Suvi Lindénille luovuttamassaan raportissa.
Yleispalvelun turvaaminen on työryhmän mielestä edelleen välttämätöntä, mutta samalla se esittää alalle tulon esteiden madaltamista. Postipalvelulain muutokseen oli Suomessa ryhdyttävä. koska ensi vuoden alussa voimaan astuva EU:n postidirektiivi edellyttää sitä.
Tällä hetkellä postin jakelun yleispalveluvelvoitteesta vastaa Suomessa Itella Oyj. Sen vastuulla säilyisivät jatkossa keskeiset perustehtävät, mutta yhtiön edellytyksiä vastata niistä helpotettaisiin keventämällä velvoitteeseen liittyvää taakkaa. Työryhmän esityksen toteutuessa yleispalvelu koskisi aikaisempaa pienempää määrää tuotteita. Esimerkiksi yritysposti jäisi pois velvoitteen piiristä, samoin nykyinen ykköskirje.
PAU:n Vilkuna: Arveluttavaa
Posti- ja logistiikka-alan unionin puheenjohtaja Esa Vilkuna sanoo pintapuolisen perehtymisen jälkeen löytäneensä työryhmän esityksestä heti ainakin kaksi erittäin arveluttavaa asiaa.
– Ensimmäisen luokan kirjeet näyttävät jäävän yleispalveluperiaatteen piiristä kokonaan. Niiden lakisääteinen toimitusvelvollisuus poistuu ja sehän on selkeä heikennys palvelutasoon. Yrityksillä on oikeus toimittaa niitä haluamillaan ja hinnoitella tämä palvelu vapaasti.
Itella kertoo kirjeen jäävän sen palveluvalikoimaan. Sen tiedotteessa todetaan, että postia tullaan edelleen jakamaan kaikkialla Suomessa viitenä päivänä viikossa ja että 1. ja 2. luokan kirje, postipaketti ja ja postin palveluverkko säilyvät myös tulevaisuudessa.
Vilkuna ei asiaa näin näe. Työryhmä määrittelee yleispalvelun vähimmäistasoksi kirjeen, joka voi viipyä matkalla kaksi arkipäivää.
– Se tiedetään, että ykkösluokan kirjeen toimittaminen asiakkaalle on harvaan asutuilla seuduilla hankalaa. Kun laki sitä tulevaisuudessa ei enää edellytä, jää se kyllä jakamatta, arvelee Vilkuna.
Lakiehdotuksen mukaan yleispalveluvelvoitteesta aiheutuva kohtuuton taloudellinen rasite voidaan tarvittaessa rahoittaa valtion budjetista.
Rahoitus auki pahasti
Vilkuna moittii työryhmän esityksen jääneen tässä asiassa hyvin epämääräiseksi. On vain kirjattu sen olevan mahdollista, mutta tarkempi selvittely – asian monimutkaisuuden vuoksi kai – on jäänyt pohtimatta.
Yleispalveluvelvoitteen rahoitus hoidettaisiin valtion varoin, kun siitä vastaamisesta koituu yritykselle kohtuutonta tappiota sen kokoon ja muun muassa muuhun liiketoimintaan nähden. Valtio keräisi myöhemmin erikseen säädettävän lain nojalla tähän jonkinlaista tasoitusmaksua muilta alalla toimivilta.
Myös Itella kaipaa tarkempia linjauksia yleispalveluvelvoitteen rahoituksesta. Se arvioi, että lakiehdotuksessa esitettyjen rahoituksen tukimekanismien käytön kynnys on melko korkea. Yhtiön johtopäätös tästä on tarve tehostaa omaa toimintaansa tulevaisuudessa entisestään.
Tulevan lain vaikutukset esimerkiksi postin palveluverkon tiheyteen tai joihinkin harvaan asuttujen alueiden erityispalveluihin jäävät nähtäväksi. Vielä Itella ei niistä esitä arvioita.