Tuomas Nevanlinna (HS 10.3.) puffasi kolumnissaan Vasemmistofoorumin Immateriaalitalous – kapitalismin uusin muoto –kirjaa kiitettävällä tavalla. Nevanlinna kiinnitti samalla huomiota keskeiseen poliittiseen jakolinjaan, nimittäin monopolien tukemiseen/vastustamiseen. Sattumalta itsekin aioin kirjoittaa monopoleista tässä kolumnissa.
Kun vapaudella näennäisesti liputtava uusliberaali oikeisto tukee todellisuudessa monopolikapitalismia, vasemmiston pitäisi Nevanlinnan mukaan puolestaan edistää kilpailua.
Vasemmistoliiton ja demareiden takertuminen julkisiin monopoleihin on hyödyttänyt oikeistoa.
Monopoli-pelissä suurmaanomistaja voi vähitellen ajaa muut vararikkoon nyhtämällä näiltä sikamaisia tontinvuokria. Monopoliasemassa olevat yritykset eivät kohtaa kilpailua, joten ne voivat tarjota heikompaa palvelua korkeammalla hinnalla.
Monopolit voivat olla yksityisiä tai julkisia. Julkinen monopoli voi olla lähes yhtä ongelmallinen kuin yksityinen. Vaikuttaminen vaaleissa neljän vuoden välein ei riitä julkisen monopolin asiakasohjauksen perustaksi, varsinkin kun vaaleissa on kyse päätösvallan luovutuksesta eikä varsinaisesta päätöksenteosta.
Markkinoihin perustuvassa yhteiskunnassa ihmisillä on kaksoisrooli kuluttajina ja työntekijöinä. Jos palkkatyöhön perustuva tuotanto toimii hyvin, myynnissä on laadukkaita tuotteita ja palveluita.
Monopoli luo valtasuhteen kuluttajien ja itsensä välille. Koska vaihtoehtoja ei ole, monopoli voi pitkälti sanella kaupankäynnin ehdot.
Monopoleissa ei ole kyse vain kuluttamisen ohjailusta ylhäältä päin. Työpaikat tuottavat paitsi tuotteita ja palveluita, myös työolosuhteita, joissa työntekijät usein viettävät virkeimmän ja aktiivisimman osan päivästään. Monopoli monopolisoi myös työn tekemisen tavan. Lyhyesti: monopolit estävät ihmisiä järjestämästä haluamaansa tuotantoa itselleen.
Kun julkinen valta tukee tavallisia peruskouluja enemmän kuin itsenäisiä kouluja, se luo edellytyksiä julkisen vallan koulumonopolille. Jos tuetaan mieluummin kunnallisia terveyskeskuksia kuin terveydenhuollon asiakkaiden omaehtoisia järjestelyitä, kyse on jälleen monopolipolitiikasta.
Joskus julkinen monopoli voi olla perusteltu, mutta tällöin on luotava mekanismi jonka avulla sekä asiakkaat että työntekijät voivat tehokkaasti vaikuttaa sen toimintaan.
Vasemmistoliiton ja demareiden takertuminen julkisiin monopoleihin on hyödyttänyt oikeistoa. Koska vasemmistolla ei ole tarjota yksilöjä tai yhteisöjä valtaannuttavia vaihtoehtoisia ratkaisuja, oikeiston ajama yksityistäminen vaikuttaa parhaalta vaihtoehdolta.
Pelkään että monopolien tukeminen tulee jatkossa romuttamaan loputkin (puolue)vasemmiston viehätysvoimasta. Todistetaanko yhdessä että olen väärässä?
Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja.