Tieto on meidän –kansalaisaloite käynnistettiin maanantaina 15.2. ja vuorokautta myöhemmin allekirjoituksia oli yli 3 000.
Kansalaisaloite on vastaveto hallituksen esitykselle Yleisradion tekstisisältöjen rajoittamiseksi. Hallituksen esityksen mukaan Yle ei voisi julkaista tekstimuotoista sisältöä ilman, että sisältö liittyy johonkin liikkuvaa kuvaa tai ääntä sisältävään julkaisuun.
Kansalaisaloitteen mukaan laki rajoittaisi sanan- ja lehdistönvapautta, suomenkielisen tekstijournalismin määrää, kansalaisten oikeutta yhdenvertaiseen tiedonsaantiin, sekä tiedon saavutettavuutta vähävaraisten ja lukuisten erityisryhmien näkökulmasta.
Aloitteen takana on 14-henkinen ryhmä pääasiassa puoluepoliittisesti sitoutumattomia nuoria. Aloitteen alulle pannut turkulainen Alexander Proctor kertoo havahtuneensa asiaan vasta tammikuussa.
– Mitä enemmän paneuduin asiaan, sitä ihmeellisemmältä tuntui, että tilanne oli johtamassa Ylen sisältöjen rajaamiseen.
Proctoria häiritsi, ettei asiasta ole käyty julkista keskustelua. Oli pakko tehdä asialle jotain itse.
Hallituksen esitys perustuu Medialiiton EU:n komissiolle tekemään kanteluun siitä, että Ylen verkkojournalismi haittaa kaupallisen median toimintaedellytyksiä.
Proctorin mielestä on pelästytty komissiota liikaa.
– On jäsenvaltioiden päätäntävallassa, mitä haluamme Ylen tehtäviin kuuluvan ja tekstimuotoinen verkkosisältö on oikeudellisesti perusteltavissa. Jos tekstisisältöjen kirjaaminen Yle-lakiin ei korjaa komission kilpailupääosaston esittämää juridista ongelmaa, tulisi lakimuutos viedä Euroopan komission viralliseen käsittelyyn, eikä tyytyä komission kilpailupääosaston tiedonantoon. Tällöin tarkastelussa huomioitaisiin myös sananvapaus ja demokratia.
Medialiiton lobbauksen tulosta
Kansalaisaloite perustuu Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteiseen lausuntoon lakiesityksestä.
Kiteytettynä aloite lähtee siitä, että Yleisradion tekstimuotoisia sisältöjä ollaan rajaamassa kaupallisen median onnistuneen lobbauksen tuloksena. Hallituksen esittämää lakialoitetta esitetään “pienimmän pahan” tienä ja ainoana mahdollisena ratkaisuna.
”Tämä kansalaisaloite kuitenkin esittää vaihtoehtoisen ratkaisun, jonka tarkoitus on virallistaa ja täten suojata Ylen tekstimuotoiset verkkosisällöt ja turvata kaikille yhdenvertainen mahdollisuus tiedonsaantiin.”
Myös YLL esittää vaihtoehtoa
Yleinen Lehtimiesliitto YLL vaatii hallitusta vetäytymään Yleisradion toimintaa rajoittavasta esityksestään. Järjestön mielestä ei esitys ei kestä kriittistä tarkastelua monestakaan syystä. Esiin se nostaa kaksi.
Ensinnäkin komission keskustelut valituksen tekijän ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa on pidetty osittain salaisina, mikä on yleisen lainvalmistelun kannalta kestämätöntä. Lisäksi lain valmistelussa saadut komission näkemykset edustavat vain kilpailuosaston yksittäisten virkamiesten kantoja, joten varsinaista komission kantaa ei asiassa ole saatu.
Toiseksi tutkimusnäyttöä ei ole sille Medialiiton valituksen keskeiselle argumentille, että Yleisradion tekstimuotoinen julkaiseminen heikentää kaupallisen lehdistön kilpailuedellytyksiä.
YLL vaatii hallitusta vetämään lakiehdotuksen pois eduskunnan käsittelystä.
Sen jälkeen asiassa on luontevaa edetä lakiehdotuksessakin mainittuja vaihtoehtoisia reittejä.
Ensimmäinen on antaa Medialiiton kantelun johtaa komission viralliseen päätöksentekoon ja siitä todennäköisesti seuraavaan prosessiin EU-tuomioistuimessa.
Toinen on asettaa parlamentaarinen työryhmä tarkastelemaan Yleisradion tehtäviä ja valvontaa laaja-alaisesti ja sen perusteella tehdä uusi esitys Yle-lain muuttamisesta.