Palkansaajalle, ”rasvanahkaduunarille”, kaupan kassalle, sairaanhoitajalle, paperinvalmistajille ja monille muille vuosi 2020 on ollut haastava. On käyty haastavat työehtosopimusneuvottelukierrokset, ja nähtiinpä työtaistelujakin joillakin sopimusaloilla.
Neuvottelukierrosten tullessa keväällä maaliin alkoi Euroopassa ja oikeastaan koko maailmassa jyllätä koronavirus. Koronavirus on eittämättä suurimpia kriisejä vuosikymmeniin. Saamme katsoa kauas menneisyyteen, että vastaavaa kurjuutta on koettu. Pieni, ihmisen havaintokyvyn ulkopuolella oleva, näkymätön virus ravistelee yhteiskuntien taloudellisia ja sosioekonomisia rakenteita laittaen polvilleen ihmisiä, yrityksiä, instituutioita ja kokonaisia valtioita. Jotta paikat pysyisivät pystyssä ja yhteiskunta pyörimässä, on se vaatinut terveydenhuollon työntekijöiltä venymistä. Heille suuri kiitos kuluneesta vuodesta!
Keväällä työmarkkinaosapuolet sopivat varsin ketterästi erilaisia helpotuksia työantajille ja työntekijöille. Ilman aikanaan tehtyä ”Tammikuun kihlausta”, missä työnantaja ja työntekijä tunnustivat toisensa valtakunnalliseksi neuvottelukumppaniksi, ei näitä asioita olisi näin ketterästi sovittu. Suomalaista sopimuskulttuuria on kehuttu muun muassa EU:n minimipalkkadirektiivin selvityksessä. Siinä todettiin, että asiat ovat hyvin niissä maissa, joissa on kollektiivinen työehtosopimusjärjestelmä.
Menneisyys ei ole tulevaisuuden tae ja vuodet eivät veljiä keskenään, mutta kun katsotaan menneitä vuosikymmeniä ja verrataan suomalaisen yhteiskunnan kehitystä muuhun Eurooppaan tai maailmaan, ei meidän tarvitse hävetä. Meillä ei ole esimerkiksi ”keltapaitamellakoita”, kuten Ranskassa, jossa kasvoton massa vaati parannusta asioihin, eikä Ranskan valtio edes tiennyt, kenen kanssa neuvotella. Suomessa ei vastaavassa mittasuhteessa ole mellakoitu aikoihin, eikä kasvottomana massana. Joskus on oltu toreilla osoittamassa mieltä ja lakossakin, mutta niin, että asialle on annettu reilusti kasvot, kuten suoraselkäisessä toiminnassa kuuluukin.
Toivotan rauhaa ja hyvää joulua kaikille, ei harvoille. Uudenvuodentoiveenani tulevalle vuodelle toivon suomalaisen sopimuskulttuurin vahvistumista, jotta kaikilla duunareilla on asialliset työehdot, ei vain harvoilla.