Unesco on vastikään tuottanut uusimman version julkaisusta, johon on koottu katoamisvaarassa olevat kielet. Sen mukaan maailmassa puhutaan tällä hetkellä noin 7 000 kieltä, mutta puolet maailman väestöstä käyttää niistä kahdeksaa yleisintä.
Kielet vaarantuvat monista syistä, joista lukuisat uhkaavat korostuneesti alkuperäisiä afrikkalaisia kieliä.
Eri etnisiin ja kielellisiin ryhmiin lukeutuvien ihmisten avioliitot ja suhteet helposti johtavat englannin tai pidgin-englannin valikoitumiseen uudeksi yhteiseksi kieleksi. Terrorismi ja etniset konfliktit puolestaan pakottavat suuret joukot jättämään kotiseutunsa.
Myös ennennäkemätön vapaaehtoinen siirtolaisuus ja muutto kaupunkeihin maaseudulta vie lapsia ympäristöihin, joissa heidän vanhempiensa kieltä ei yleisesti puhuta tai opeteta koulussa.
Taloudellinen siirtolaisuus jättää kielen vanhimmat puhujat yksin maalaisyhteisöihin. Kielet eivät voi säilyä hengissä ilman lapsipuhujia, joten kun maaseudun vanhukset kuolevat pois, monen kielen hengissä selviytyminen muuttuu mahdottomaksi.
Myös teknovetoinen maailma toimii alkuperäisiä afrikkalaisia kieliä vastaan. Sosiaalinen media, televisio-ohjelmat ja digisisällöt, lastenohjelmat, tietokonepelit, mobiilisovellukset – kaikkea sitä dominoi muutama globaali kieli.
Yli 3 000 kielellä on kullakin vähemmän kuin 10 000 puhujaa. Kielen puhujien vähälukuisuus johtaa koko kulttuurin katoamisvaaraan, sillä kieli on muutakin kuin viestintäväline. Kieli on arvojen, tapojen ja historian varasto, se kantaa kansakunnan minuutta.