Työmarkkinoiden toiselta laidalta, siis työnantajalta, on tuutattu ulos vuosikaupalla paikallisen sopimisen mahdollistamista ja vapauttamista.
Sinällään paikallinen sopiminen, mikäli se tehdään yleissitovan ja valtakunnallisen työehtosopimuksen pohjalta luottamusmiesjärjestelmän kautta, on ihan hyvää hommaa paikallisten asioiden sorvaamiseksi työmaalla kohdalleen, ja vieläpä niin että kumpikin osapuoli hyötyy.
Se, mitä Suomen yrittäjät Pentikäisen suulla tuuttaa ulos ja Keskuskauppakamarin äänitorvena toimiva Romakkaniemi rummuttaa paikallisesta sopimisesta, ontuu eikä kerro koko totuutta. Osa yrityselämän johtajista jättää savuverhon taakse todelliset tavoitteensa. Näitä ei julkisuudessa kerrota.
Mielellään kuulisin vaikka televisiossa, mitä Pentikäinen ja Romakkaniemi haluavat paikallisen sopimisen vapauttamisella. Haluan kuulla heiltä siitä elämästä työmailla, missä kerrotaan, mitä ei voi sopia toisin. Mikä ei onnistu? Mitä tarvitaan lisää?
Nyt tälläkin hetkellä yrityksissä on sovittu valtava määrä paikallisia sopimuksia, ja sovitaan tulevaisuudessakin.
Se mitä esimerkiksi yllämainitut patruunat eivät sano, on se, että he haluavat sopia paikallisesti toisin ilman työehtosopimuksen perälautaa, eli sopia jotain asioista huonommin kuin työehtosopimus määrää. Toisekseen luottamusmiesjärjestelmä on heille myrkkyä. Heitä on ärsyttänyt vuositolkulla se, että työntekijäpuolella on henkilö, joka on perehtynyt sopimuksiin ja saanut koulutusta ja tietoa sopimisesta. Paikallisella sopimisella ei kuitenkaan voisi sopia kaikkia asioita toisin johtuen esimerkiksi lainsäädännöstä. Luovalta patruunalta saattaa tämäkin jäädä kertomatta, jos ei neuvotella luottamusmiesjärjestelmän mukaisesti.
Tältä pohjalta mielellään kuulisi Pentikäiseltä ja Romakkaniemeltä niistä todellisista tavoitteista, mitä he todella haluavat muutettavan.
Duunareillle lähetän viestiä: järjestäytykää! Vain silloin voidaan turvata sopiminen ja sopimusjärjestelmät. Ja vahvalla järjestäytymisasteella myös paikallinen sopiminen onnistuu. Harvoin hyviä sopimuksia ”saadaan”. Vahvalla järjestäytymisellä voidaan joskus ”vaatiakin”.
Kirjoittaja on pääluottamusmies ja vasemmistoliiton 3. varapuheenjohtaja.