Maanantaina Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenkan vastainen rintama vahvistui, kun suurten valtionyhtiöiden työntekijät liittyivät lakkoon. Esimerkiksi Belaruskali-lannotetehtaassa, kaivosteollisuusyhtiö BelAZissa ja MTZ-traktoritehtaassa on kaikissa yli 10 000 työntekijää. Joissain tehtaissa vaadittiin internetin rajoitusten purkua. Yleislakko voi olla historian ensimmäinen internetin puolesta.
Lukašenkan hallinto on perustunut valtionyhtiöiden työntekijöiden tyytyväisyyteen. Maailmanpankki on arvioinut, että valtionyhtiöt tuottavat 47 prosenttia Valko-Venäjän kansantuotteesta. Muilla mittareilla maan järjestelmässä ei ole hajuakaan sosialismista.
Lähes kuoliaaksi tukahdutetun riippumattoman Valko-Venäjän Ammattiliittojen Demokraattisen Kongressin (BKDP) mukaan viime vuonna hyväksytty työlainsäädäntö on yksi maailman huonoimmista. Uusi lainsäädäntö vakinaisti vuodesta 1999 voimassa olleen väliaikaisen presidentin määräyksen, joka lopetti toistaiseksi jatkuvat työsopimukset. Lainsäädäntö mahdollistaa mielivaltaiset irtisanomiset, mutta irtisanoutuminen työsopimuksen aikana on laitonta.
Valko-Venäjän kiinalaistuminen on tapahtunut EU:n seuratessa passiivisesti vieressä. Pakotteita on purettu heti, kun oppositiota on vapautettu vankilasta. Rehellisiä vaaleja ei vaadittu. Valko-Venäjä on sysätty Venäjän etupiiriin, mutta Putin ei ole vielä kiiruhtanut sitä hotkaisemaan.
Valtionyhtiöt ovat nikotelleet viime vuosina. Hallitus ilmoitti yksityistävänsä 90 prosenttia valtionyhtiöistä jo toissa vuosikymmenellä, mutta prosessi matelee. Valko-Venäjän oli tarkoitus liittyä Maailman kauppajärjestö WTO:n jäseneksi tänä vuonna, mikä todennäköisesti kasvattaisi valtionyhtiöiden ahdinkoa.
Yhdistyneen opposition presidenttiehdokkaan Svjatlana Tsih’anouskajan talousohjelma edustaa 1990-lukulaista šokkiterapiaa: se perustuu valtionyhtiöiden yksityistämiseen, talouskuriin ja yksityisyrittäjien verohelpotuksiin. On vaikeaa ennustaa, voittaisiko ohjelma rehellisissä vaaleissa. Maassa ei ole ollut sellaisia yli 25 vuoteen, eikä vasemmiston ja oikeiston voimasuhteista voi sanoa mitään. Maanantaina Tsih’anouskaja perusti 30 hengen koordinaationeuvoston johtamaan protestia, listan ensimmäisenä nimenä Nobel-voittaja Svetlana Aleksijevitš. Vain kahdella neuvoston jäsenistä on mitään kytköksiä ay-liikkeeseen, muut ovat oikeistoliberalismiin kallellaan olevia yritysjohtajia tai intelligentsiaa.
Vaikka talousongelmat antoivat alkusysäyksen protesteille, nyt kansaa kiinnostavat ennen kaikkea rehelliset vaalit, poliittisten vankien vapauttaminen ja poliisiväkivallan lopettaminen. Maanantaina 72 mielenosoittajaa oli kadonnut, mahdollisesti tapettu.
Sunnuntain suurmielenosoituksissa väkivallan määrä väheni. Mellakkapoliisi on ilmeisesti ymmärtänyt, ettei satojatuhansia ihmisiä saa kaduilta pois hakkaamalla. Useita pidätettyjä on jouduttu vapauttamaan, koska vankiloissa ei ole enää tilaa. Kansanliike on voittanut ensimmäisen erän ja onnistunut pysymään kaduilla. Seuraava, ratkaiseva erä voi kestää päiviä, viikkoja tai kuukausia.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.