Monet yksinyrittäjät, freelancerit ja toiminimellä toimivat menettävät koronaepidemian johdosta ansiotulonsa. Useimmilla on työmarkkinatuki tai ansiosidonnainen työttömyysturva.
Työttömyysturvan ulkopuolella eläville tulee ripeästi kehittää työttömyysturvaa, joka ei edellytä yrityksen lakkauttamista eikä palkkatyöhistoriaa. Tähän suuntaan ollaan jo onneksi menossa. Muutosten tulee olla kohtuullisia ja kattaa suurimpiin vaikeuksiin joutuneet. Niistä pitäisi myös tulla pysyvä turva itsensä työllistäville.
Monet itsensätyöllistävät ja työttömyysturvaa saavat putoavat toimeentulotuelle. Toimeentulotukea tulee muokata vähemmän tarveharkintaiseksi sekä ehtoja ja määrää nykyistä säädyllisemmäksi.
Koronasta johtuen on suuri ja pikainen tarve toimeentulo-ongelmien ratkaisemiseen.
Työmarkkinatukea tulee parantaa niin, ettei se tipauta pitkäaikaista käyttäjää toimeentulotuen piiriin, kuten nyt tapahtuu. Itsensä työllistävien työttömyysturvan rakentamisesta ja toimeentulotuen ja työmarkkinatuen parantamisesta seuraa pitkä askel kohti perustuloa, sillä ne vähentävät perusturvan tarveharkintaa.
Koronasta johtuen on suuri ja pikainen tarve toimeentulo-ongelmien ratkaisemiseen. Ei ole realistista eikä viisasta esittää tuntuvaa yleistä perustuloa samaan aikaan. Sen toteuttaminen veisi hallinnollisista syistä paljon aikaa.
Perustulokokeilun yksi opetus oli, että toimeenpano on työlästä ja vie aikaa. Kertaluontoinen, kaikille tietyt ehdot täyttäville veronmaksajille, samansuuruisena jaettava helikopteriraha on mahdollista toteuttaa ripeästi. Pysyvä perustuloratkaisu edellyttää monia muutoksia toimeentuloturvaan ja verotukseen.
Helikopterirahan ongelma on se, että mittavan määrän tukea saisivat sellaiset, joilla ei ole välitöntä kipeää toimeentuloturvan tarvetta. Juuri nyt on syytä painottaa niiden ansiotulonsa menettäneiden ongelmien ratkaisemista, jotka putoavat tyhjän päälle eli joiden ainoaksi turvaksi jää toimeentulotuki.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Anderssonin vappupuheessaan ehdottama kertasatanen poikkeaa yleisestä helikopterirahasta siinä, että sen käyttö rajattaisiin palvelujen ostamiseen. Ne ovat pahiten kärsineet koronaviruksesta.
Perustuloratkaisussa tukea menee myös sellaisille, jotka eivät sitä kipeästi tarvitse. Huolellisen valmistelun tuloksena perustulo voidaan sovittaa ansiotuloihin, muuhun toimeentulotukeen ja verotukseen. Tällöin voidaan ehkäistä perustulon tarpeetonta ajautumista suurituloisten kulutukseen ja rakentaa perustulo osaksi universaalin pohjoismaisen hyvinvointivaltion seuraavaa vaihetta.
Perustulon rakentamiselle on vahvat perustelut. Se voi edetä kahdella raiteella. Toinen on edellä kaavailtu perusturvan parantaminen kohti perustuloa ja toinen on kaikille jaettava kansalaisosinko, joka voi aluksi olla vaatimaton.
Tutkija Johanna Perkiö on viimeistelemässä Vasemmistofoorumin julkaisuna raporttia perustulosta sosiaalisena osinkona. Nuo kaksi raidetta voisi sitten yhtyä kaikkia vapauttavaan perustuloon. Tämä ei toteudu käden käänteessä, mutta olisi erinomainen tavoite valmisteltaessa sosiaaliturvan kokonaisuudistusta ja yhteiskunnan resurssien entistä oikeudenmukaisempaa jakamista.
Kirjoittaja on valtiotieteiden tohtori ja Kelan entinen tutkimusjohtaja.