Naiset kantavat tällä hetkellä suuren vastuun niin maailman kuin Euroopankin hyvinvoinnista. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan vuonna 2018 lähes 70 prosenttia maailman terveys- ja sosiaalialan työntekijöistä oli naisia, palvelualalla lähes 60 prosenttia.
Myös perheiden sisäinen hoivavastuu on useimmiten naisilla. ILO:n mukaan naiset tekevät miehiin verrattuna kolme kertaa enemmän palkatonta hoitotyötä.
Poikkeusoloissa tämän työn merkitys korostuu entisestään. Monet naiset kantavat nyt päivätyönsä ohella vastuun lastenhoidosta, koululaisten etäopiskelusta ja apua tarvitsevista sukulaisista.
Sen lisäksi, että naiset kantavat suuren vastuun koronapandemian vastaisesta työstä, moni tekee sen alalla, joka on sekä aliarvostettu että alipalkattu.
YK:n tasa-arvojärjestö arvioi, että koronaviruskriisin aiheuttama taantuma vaikuttaa maailmanlaajuisesti naisiin voimakkaammin kuin miehiin. Naisia työskentelee enemmän haavoittuvilla aloilla ja pätkätöissä. Myös nuorilla ja maahanmuuttajataustaisilla on nyt suurempi riski menettää toimeentulonsa, arvioi ILO.
Kun ihmisten liikkuvuutta rajoitetaan, naisiin kohdistuvan väkivallan riski kasvaa. Näin tapahtui ebola- ja zikaviruskriisien aikana. Karanteenioloissa perheiden sisäiset jännitteet kasvavat, mikä voi johtaa lisääntyneeseen perheväkivaltaan. Uhrien on vaikea myös päästä turvaan.
YK:n tasa-arvojärjestön mukaan kriisiaikoina myös naisiin ja tyttöihin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö lisääntyy.
Ihmisoikeuksien ja tasa-arvon toteutumisesta on huolehdittava myös kriisiaikoina. Vakavat kriisit eivät vain nosta esiin yhteiskunnan eriarvoisuutta, ne myös syventävät sitä. Ei anneta sen tapahtua. Pidetään tasa-arvosta huolta niin kotien arjessa, oikeudenmukaisessa palkkauksessa kuin tukipalvelujen resursoinnissakin.
Europarlamentaarikko