Moskovan 8. syyskuuta järjestetyissä kunnallisvaaleissa kaikki julistautuivat voittajiksi.
Vladimir Putinia tukevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen tukemat ehdokkaat saivat 25 kaikkiaan 45 edustajanpaikasta, mutta muut puolueet veivät siltä kolmetoista paikkaa.
Liberaali Jabloko-puolue voitti kaikki kolme vaalipiiriä, joissa sen annettiin asettaa ehdokkaita, ja lisäksi paikan sai puo-
lueen tukema riippumaton ehdokas.
Yhtenäisen Venäjän kannatus laski keskimäärin 16 prosenttiyksikköä.
Loput edustajanpaikat menivät kommunistipuolueelle ja Oikeudenmukainen Venäjä -puolueelle jotka kuuluvat ”viralliseen”, Kremliä myötäilevään oppositioon.
Voittajaksi julistautui myös oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi. Navalnyin omilta ehdokkailta ehdokkuus evättiin, mutta hän kampanjoi hallitsevan puolueen ehdokkaita vastaan suosittelemalla heidän kilpailijoitaan. Kaikki valitut haastajat olivat hänen suosittelemiaan.
Muualla Venäjällä hallitsevalla puolueella meni paremmin. Kremlille mieluisat ehdokkaat voittivat syksyn kaikki 16 kuvernöörinvaalia ensimmäisellä kierroksella.
Vaalivilpin määrää voi arvioida tilastollisten anomalioiden avulla, joista Novaja Gazeta kirjoitti 11. syyskuuta. Esimerkiksi Pietarissa tilastollinen arvio vaalivilpistä oli kolme prosenttiyksikköä, ja Stravropolissa kuvernöörin todellinen kannatus arvioitiin 25 prosenttia vaalitulosta huonommaksi.
Moskovassa oli vaalipäivänä anomalioita vielä vähemmän kuin Pietarissa. Suurempi ongelma oli ettei riippumattomia ehdokkaita päästetty edes ehdolle.
Moskovan ulkopuolella hallitsevalla puolueella meni huonosti ainoastaan Habarovskin alueella, jossa Vladimir Žirinovskin populistinen liberaalidemokraattinen puolue voitti.
Novaja Gazetan mukaan Yhtenäisen Venäjän kannatus laski keskimäärin 16 prosenttiyksikköä, tyytymättömyys Venäjällä on kasvanut.
Moskovan vaaleja tullaan vielä puimaan oikeudessa, kuten myös vaaleja edeltäneitä mielenosoituksia. Heinäkuun 27. päivän mielenosoituksesta on tutkintavankeudessa tai tuomittu kaikkiaan kymmenen epäiltyä, joista suurinta osaa syytetään virkavallan väkivaltaisesta vastustamisesta tai mellakoinnista.
Syytteitä on jaettu herkästi, esimerkiksi Samariddin Radžabovia syytetään molemmista, koska hän heitti poliisia muovipullolla.
Joitakin vangittuja ei syytetä kummastakaan. Konstantin Kotov tuomittiin neljäksi vuodeksi vankeuteen vuonna 2014 säädetyn lain mukaan, joka mahdollistaa rikostuomion toistuvista mielenosoitusrikkeistä.
Kotov on otettu puolen vuoden aikana kiinni neljä kertaa mielenosoituksissa, joissa on tuettu esimerkiksi anarkistia ja matemaatikkoa Azat Mihtahovia, Penzassa ja Pietarissa vangittuja antifasisteja sekä toimittaja Ivan Golunovia. Osalle mielenosoituksista oli viranomaisten lupa. Kotov valikoitui satunnaisesti putkaan vietäväksi ja perustelut keksittiin myöhemmin.
Videobloggaaja Jegor Žukovia yritettiin ensin syyttää mellakoinnista, mutta sittemmin syytteet muuttuivat ”ääritoimintaan kiihottamiseksi”, koska hän oli eräällä videolla kehottanut vastustamaan Putinia ”kaikilla mahdollisilla protestointitavoilla”.
Žukov on väkivallattoman vastarinnan kannattaja, mutta viranomaisten mielestä ”kaikki tavat protestoida” sisältävät implisiittisesti myös terrorismin.
Kirjoittaja on matematiikan maisteri Venäjän kansojenvälisen ystävyyden yliopistosta.