Torstai-iltana ratkeaa osaltaan, millainen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta tulee. EU-huippukokouksen pitäisi päästä sopuun komission puheenjohtajan henkilöstä.
Suomessa odotetaan, että yksimielinen esitys syntyisi viikonloppuna, ennen uuden parlamentin työskentelyn käynnistymistä.
Parlamentilla on veto-oikeus komission puheenjohtajasta. Parlamentti on painostanut historian saatossa myös muiden komissaarien nimityksissä ja saanut tahtonsa läpi. Uusi parlamentti aloittaa toimintansa 1. heinäkuuta.
Valtioneuvostossa toivotaan, että uuden komission nimeäminen sujuisi ripeästi. Mikäli kiista komission johtajasta jatkuu syksyyn, poliittiset intohimot näkyvät muussakin päätöksenteossa.
Sopua komission nimityksissä auttaisi, jos puolueryhmät luopuisivat niin sanotuista kärkiehdokkaista. Näin saataisiin enemmän pelivaraa henkilöihin.
Hyvällä onnella uusi komissio aloittaisi työnsä marraskuun alussa. Tarvittaessa päämiehet voivat toki järjestää toisen huippukokouksen pikaisella aikataululla.
Helposta ratkaisusta ei ole kyse, sillä palettiin kuuluvat myös Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtajan, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan, parlamentin puheenjohtajan ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan nimitykset.
Lisäksi nimityksissä pitäisi ottaa huomioon etelä–pohjoinen-akseli. Tätä ei kuitenkaan ole aina noudatettu, sillä nykyisin monet huippuviroista ovat italialaisilla.
Brexit voi vaatia enemmän huomiota
Euroopan unionin pääministerit ja valtionpäämiehet ovat torstaista perjantaihin koolla Brysselissä. Nimitysten lisäksi työlistalla ovat EU:n strateginen ohjelma ja kauden 2019–2024 budjettikehykset.
Lisäksi neuvotellaan ilmastotavoitteista, hybridikysymyksistä, Venäjän pakotteista ja muun muassa Pohjois-Makedonian ja Albanian hakeutumisesta unioniin. Suomessa ei uskota, että uusia jäsenmaita otettaisiin vähään aikaan unioniin.
Jos budjetista ei synny tuloksia nyt, se näkyy Suomen työtaakassa. Muut, kauaskantoiset kysymykset, kuten kiertotalous, joudutaan tuolloin jättämään vähemmälle.
Pahimmassa tapauksessa heinäkuun alussa käynnistyvällä Suomen EU-puheenjohtajakaudella väännetään kättä budjetista epävarmassa poliittisessa ilmapiirissä. Lisäksi voimme olla neuvottelemassa Ison-Britannian kanssa mahdollisista tullisopimuksista, jos Britannia tekee niin sanotun kovan brexitin eli eroaa unionista ilman sopimusta.
Suomi on muiden EU-maiden tapaan vakaasti sitä mieltä, että Ison-Britannian pitää hyväksyä nykyinen sopimusehdotus tai erota kovimman kautta. Tätä puoltaa Suomen mukaan Ison-Britannian epävakaa poliittinen tilanne. Tällaisissa olosuhteissa ei voi neuvotella uudesta sopimuksesta varsinkaan, kun sitä ei tehty edellisen hallituksen kanssa.
Isolla-Britannialla on aikaa lokakuun loppuun päättää sopimuksen hyväksymisestä.
uutiskirje 
