Sipilän hallituksen politiikka teki selväksi vasemmiston ja oikeiston eron. Ehdokkaiden näkemyksiä arvioitaessa heidän on havaittu olevan enemmän vasemmalla kuin neljä vuotta sitten.
Puolueet ovat hakeneet ehdokkaita, joihin äänestäjä voi samastua. Tästä huolimatta iso syy äänestämättä jättämiseen on vaaleista toiseen ollut sopivan ehdokkaan puuttuminen.
Osa kansalaisista kokee, etteivät he löydä tai tunne ehdokkaita tai kukaan ei aja hänen asiaansa. Onnettominta on, että tämä vaikuttaa eduskunnan kokoonpanoon.
Äänestämättä jättäminen suosii oikeistopuolueita. Mitä korkeampi on äänestysprosentti, sitä paremmin eduskunta edustaa myös kaikkia kansalaisia.
Pienituloiset, vähemmän koulutetut ja vaikeissa elämäntilanteissa olevat sekä nuoret jättävät muita useammin äänestämättä. Sipilän hallituskausi on eduskunnan enemmistön turvin murjonut kaikkein pienituloisimpia työttömistä lähtien.
Valtion velkaa on maksettu heikoimpien kustannuksella. Samat puolueet kehtaavat nyt puhua vaaliteltoilla, että ketään ei jätetä.
Nämä vaalit ovat poikkeuksellisen jännittävät. Voitot ja tappiot jaetaan viimeisen viikon aikana. Puolueiden menestys on kiinni, miten ne saavat äänestäjänsä liikkeelle viimeisen viikon aikana.
Liikkuvilla äänestäjillä on vaikutusvaltaa. Moni harkitsee kahden tai jopa kolmen puolueen välillä. Ennakkoon äänestävät tietävät puolueensa ja ehdokkaansa hyvissä ajoin. Henkilövaalista huolimatta puolue on useammille ykkösvalinta, ja ehdokas tulee puolueen listalta.
Pääministeripuolue näyttää selvältä, mutta SDP:n ykkösasema ei ole kirkossa kuulutettu. Kärjessä olevat puolueet lienevät tasavahvempia kuin mielipidemittaukset ennakoivat.
Neljä vuotta jako oikeiston ja vasemmiston välillä on ollut selkeä. Nyt tämä raja pitäisi ylittää, sillä punavihreä hallituspohja tarvitsee joko keskustan tai kokoomuksen saadakseen enemmistön. Hallitusneuvotteluista on tulossa tosi hankalat.
Äänestämällä tehdään politiikkaan muutos, jota kansalaiset haluavat Sipilän katastrofihallituksen jäljiltä.
sirpa.puhakka@kansanuutiset