Suomen muovinkierrätys on vielä vaatimatonta Euroopan unionin muihin jäsenmaihin verrattuna.
– Suomi on saanut aika paljon pyyhkeitä siitä, ettei se pysy Euroopan kierrätysaikatauluissa ollenkaan, EU:n parlamentin jäsen Heidi Hautala toteaa.
Hän arvioi muovin kierrätyksen olevan jälkijunassa siksi, että muovijätettä toimitetaan polttolaitoksiin eikä sen kierrätys ole kunnossa.
– Tosiasiassa tuhlataan materiaalia, jota voitaisiin vielä hyödyntää. Suomella on tässä töitä, Hautala sanoo.
Neuvotteleva virkamies Tarja-Riitta Blauberg ympäristöministeriöstä kyseenalaistaa EU:n tilastot muovinkierrätyksestä. Hän muistuttaa, että Suomessa kotitalouksien pakkausmuovin keräys alkoi käytännössä vasta vuonna 2017. Silloin käynnistettiin myös Fortumin Riihimäen muovinkierrätyslaitos, joka tekee kierrätysmuovista muun muassa muovipellettejä.
Uusia kierrätystapoja haetaan
Muovin ja yhdyskuntajätteiden kierrätystä EU:ssa tehostetaan edelleen.
– Suomessakin jätteen lajittelua ja kierrätystä on tehostettava, jotta saavutamme tavoitteet, Blauberg sanoo.
Ympäristöministeriö on hakenut tehokkaampia kierrätystekniikoita mm. Jätekiva-hankkeessa. Siinä haettiin biojätteelle ja pakkausmateriaaleille tehokkaampia kierrätysratkaisuja.
– Työryhmä etsii keinoja uusien kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi.
Tavoitteena on saada lainsäädännön muutokset valmiiksi heinäkuun 2020 alkuun mennessä.
Kertakäyttömuovituotteet pois
Niin sanottu kertakäyttömuovidirektiivi hyväksyttiin juuri EU:ssa. Parlamentti hyväksyi keskiviikkona direktiivin äänin 560–35. Asiasta vallitsi yksimielisyys jo joulukuussa parlamentin, neuvoston ja komission kesken.
Muoviset kertakäyttöruokailuvälineet, lautaset, muovipillit ja muoviset pumpulipuikot kielletään EU:n alueella vuoden 2021 alusta. Kaikkien jäsenmaiden pitää saada jätelakinsa siihen mennessä direktiivin mukaisiksi.
Suomessa käynnistettiin jo aiemmin keväällä selvitys keinoista, miten direktiivi toimeenpannaan kansallisesti.
Merkintä muovista moniin tuotteisiin
Uusilla määräyksillä halutaan lisätä kiertotaloutta sekä vähentää turhaa materiaalin käyttöä sekä roskaamista. Erityisesti halutaan rajata merien roskaamista.
Direktiivi rajoittaa monia muitakin tuoteryhmiä. Joihinkin tuotteisiin kuten tupakantumppeihin, pahvisiin kertakäyttökuppeihin ja kosteuspyyhkeisiin tulee merkintä, jos ne sisältävät muovia.
Vastaisuudessa valmistajan pitää vastata osaltaan jätteenkäsittelyn, mukaan lukien roskaamisen, aiheuttamista kustannuksista.
Juttua päivitetty 14.48.