Asia, joka meitä ihmisiä yhdistää yli erilaisten taustojen on se, että me lähtökohtaisesti välitämme eläimistä. Olemme tässä jopa hämmästyttävän yksimielisiä.
Eurobarometrin mukaan 99 prosenttia (!) suomalaisista on sitä mieltä, että eläinten hyvinvointi on tärkeää. 90 prosenttia ajattelee, että eläimiä tulisi suojella paremmin. Mutta miten me olemme onnistuneet eläinten aseman edistämisessä?
Kaatunut hallitus on ollut räikeän eläinvihamielinen. Eläinsuojelulain uudistuksessa ei ole ollut rohkeutta puuttua maamme suurimpiin eläinsuojeluongelmiin, kuten turkistarhaukseen tai eläinten paikalleen kytkemiseen ja häkissä pitoon.
Eläinsuojeluasiamiehen virka lakkautettiin.
Jo hallitusohjelmaan kirjattiin, ettei eläinlain uudistaminen saa aiheuttaa eläintuotannolle kustannuksia.
Viimeisin esimerkki huonosta eläinsuojelutilanteesta oli tämänviikkoinen eduskunnan äänestys metsästyslain ja vieraslajeja koskevan lain muutoksesta. Supikoira, minkki, pesukarhu, piisami ja rämemajava ovat jatkossa rauhoittamattomia, joten niitä saa kuka tahansa tappaa.
Lisäksi näitä pienpetoja saa jatkossa tappaa pesimäaikaan. Tämä tarkoittaa sitä, että emon saa tappaa, vaikka sillä olisi pieniä poikasia, jotka ovat täysin riippuvaisia emostaan – ja vaikka ilman emoaan poikaset väistämättä nääntyvät kuoliaaksi.
Vasemmistoliitto äänesti näitä heikennyksiä vastaan.
Kuvaavaa on, että suurin toivon pilkahdus tämänhetkisessä eläinpoliittisessa tilanteessa on se, että eläinlain uudistus siirtyi seuraavalle hallituskaudelle.
Nyt meidän jokaisen eläimistä välittävän onkin syytä osallistua kevään vaalitaistoon. Meidän on varmistettava, että Suomeen saadaan edistyksellinen uusi eduskunta ja aidosti moderni eläinlaki.
On meidän vastuullamme, että eläimiä kohdellaan paremmin. Eläimet todella ansaitsevat parempaa.
Mai Kivelä on helsinkiläinen kaupunginvaltuutettu.