Eri puolilla Suomea pidetyissä vaalitilaisuuksissa ja ehdokkaiden kanssa keskustellessa minulle on kirkastunut, mistä näissä vaaleissa ennen kaikkea on kysymys. Niissä on kyse ihmisten luottamuksen palauttamisesta niihin lupauksiin, mitä yhteiskunta on meille antanut.
Se tarkoittaa, että meidän ei tarvitse pelätä omaa vanhenemistamme, eikä kantaa huolta vanhempiemme tai isovanhempiemme huolenpidosta ja hoivasta. Se tarkoittaa, että arvokas vanhuus on muutakin kuin se, että meitä pestään ja syötetään, jos sitäkään. Että hoitajilla olisi aikaa keskustelulle, ulkoilulle, yhdessä kokemiselle ja läsnäololle.
Se tarkoittaa myös luottamuksen palauttamista siihen, että turvaverkot kantavat kun niitä tarvitsee. Että lääkäriaikaa ei joudu odottamaan kahta kuukautta tai, että sairastuminen ei johda ulosottoon.
Tämän lisäksi pitää palauttaa ihmisten luottamus siihen, että yhteiskunta pystyy ratkaisemaan tulevaisuuden isot kysymykset. Vastuuta ilmastonmuutoksen hillinnästä ei voi sysätä yksittäisten ihmisten harteille, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä, joilla ohjataan yritysten ja kuntien toimintaa.
Tämä vaalikausi on todella osoittanut sen, että sillä on väliä, ketkä eduskunnassa istuvat nappia painamassa. En ole koskaan kokenut omaa poliittista työtäni niin tärkeäksi kuin kuluneen vaalikauden aikana.
Olen saanut tuhansia ja tuhansia yhteydenottoja, monet niistä esimerkiksi aktiivimallista, lääkkeiden 50 euron omavastuusta ja lomarahojen leikkauksista. Politiikka on tämän vaalikauden aikana palannut politiikkaan ja todella monet ihmiset kaipaavat nyt muutosta.
Kun loppukiri nyt alkaa, on meidän tärkein tehtävä saada tämä muutosvoima liikkeelle oikeudenmukaisen ja inhimillisen tulevaisuuden puolesta. Todella monet suomalaiset tarvitsevat sitä.
Kirjoittaja on vasemmistoliiton puheenjohtaja.