Maatalous on Afrikan pääelinkeino, mutta pienviljelijän leipä on tiukassa. Helpotusta arjen pulmiin tuo teknologia muun muassa robottilennokkien eli droonien välityksellä.
Tansanialainen it-yrittäjä Rose Funja havahtui ongelmaan joitakin vuosia sitten.
– Viljelijällä voi olla riittävästi maata, mutta sen tuottava käyttö ei onnistu, jos paperit puuttuvat” hän selittää.
Funja ryhtyi tuottamaan viljelijöiden tarvitsemaa tietoa paikkatietojärjestelmää hyödyntämällä.
Insinööriksi valmistunut Funja osallistui vuonna 2013 hollantilaisen Technical Centre for Agricultural and Rural Cooperationin (CTA) Itä-Afrikassa järjestämään kykyjenetsintäkilpailuun ja tuli ideallaan toiseksi.
Saamansa palkintorahan ja mentoroinnin sekä Bagamoyon yliopiston opiskelijoiden avulla Funja kehitti AgrInfo-hankkeen ja perusti yrityksen 2016.
Tietoa sähköisesti
Viljelijöillä on vaikeuksia saada pankkilainaa, koska heiltä puuttuvat tarvittavat vakuudet, kuten paperit maanomistuksesta. Funja ryhtyi tuottamaan viljelijöiden tarvitsemaa tietoa paikkatietojärjestelmää hyödyntämällä.
AgrInfo kokoaa tiedot maatilan koosta ja sijainnista sekä viljelyssä olevista kasveista. Tieto on sähköisessä muodossa ja siten esimerkiksi luotonannosta päättävien pankkiirien ulottuvilla.
– Reaaliaikainen tieto on välttämätöntä maataloutta koskevassa päätöksenteossa, Funja vakuuttaa.
Afrikan kehityspankin mukaan maanosan työmarkkinoille tulee vuosittain 12 miljoonaa nuorta, mutta uusia työpaikkoja syntyy vain 3 miljoonaa. Maatalous ja siitä poikiva liiketoiminta tarjoavat kuitenkin loputtomasti mahdollisuuksia uusien it-pohjaisten sovellusten kehittelyyn ja hyödyntämiseen, pankissa uskotaan.
Intohimon voimalla
Funjan yritys on auttanut jo yli kolmeasataa pienviljelijää Tansanian pääkaupungin Dodoman seudulla. Viljelijät ovat saaneet ajantasaista tietoa omistuksistaan ja pystyneet sen nojalla hankkimaan rahoitusta. Funjan mukaan hanke on edennyt ”yrityksen ja erehdyksen kautta ja intohimon voimalla”.
Hän aikoo nostaa palvelun käyttäjien määrän miljoonaan ja hankkia asiakkaiksi muitakin alan toimijoita, kuten valtion maatalousneuvonnan palvelut.
Funja aloitti datan keruun pienen gps-paikantimen avulla. Tutustuttuaan CTA:n välityksellä drooniteknologiaan hän oivalsi, että laite kerää tiedot nopeammin ja tarkemmin.
CTA tukee yhdessä drooneja valmistavan ranskalaisen Parrotin kanssa Afrikan maataloutta kehittävää toimintaa. Tavoitteena on synnyttää noin 30 startupia maihin, joissa lainsäädäntö sallii sen.
Droonit tulevat
CTA:n mukaan digitaaliset työkalut voivat auttaa Afrikassa niin maanomistuksen selkiyttämistä, viljelykasvien valintaa kuin tuholaistorjuntaakin. Afrikan unioni kehotti vuosi sitten jäsenmaita hyödyntämään mahdollisuuksia, joita droonit tarjoavat maataloudelle.
Investointipankki Goldman Sachs ennustaa, että maataloussektori nousee viidessä vuodessa sotilaskäytön jälkeen suurimmaksi droonien hyödyntäjäksi maailmassa.
– Sovellukset ovat kuitenkin vain työkaluja. Liiketoiminnan on luotava arvoa, ja se edellyttää hyvää johtamista, rahoitusta ja sitoutumista, Funja muistuttaa.