Suomalaisen yhteiskunnan 2000-luvun taitteeseen asti jatkunut menestystarina perustui pitkälti kohtuuden ja sopimisen kunnioittamiseen. Aiemmin vakauden, ennustettavuuden ja jatkuvuuden takaaminen oli yleensä tärkeämpää kuin hetkellisten suurimmalla mahdollisella tavalla omaa etua palvelevien tavoitteiden saavuttaminen.
Viime vuosikymmenien aikana nollasummapelin ihannointi on tehnyt paluun varsinkin oikeiston keskuudessa, ja se on johtanut suureen osaan nykyisistä yhteiskunnallisista ongelmista. On syytä muistaa, että yhteiskunnalliset ongelmat eivät synny itsestään tyhjästä, vaan ne ovat aina harjoitetun politiikan tahattomia tai tahallisia vaikutuksia.
Porvarileirissä ei selkeästi ole opittu mitään 1980- ja 1990-lukujen kasinotalouden seurauksista. Tai sitten ei ole haluttu oppia, sillä harmaan keinottelutalouden kasvusta on aina hyötyjiä.
Ei liene sattumaa, että porvaripuolueet eivät ikinä edes vaalien alla leikillään lupaa puuttua veronkiertoon, talousrikoksiin, alipalkkaukseen, ihmisten hyväksikäyttöön työelämässä, ihmisoikeusloukkauksiin tai mihinkään sellaiseen, mikä saattaisi haitata keinottelutalouden toimintaa.
Rehellistä yrittäjää ei oikeistoleirissä puolusta kukaan.
On sinänsä kummallista, että vaikka yrittämisen nimeen vannotaan, niin rehellistä yrittäjää ei oikeistoleirissä puolusta kukaan. Siellä kaikki aika kuluu talouden puliveivareiden jälkien peittämiseen ja parhain päin selittelyyn.
Talousrikollisuus on suurin este usein julkisuudessakin ihannoiduille vapaalle kilpailulle ja markkinamekanismin toiminnalle. Sitä ei käyne kiistäminen edes huonosti talouden toimintamekanismeja ymmärtävän matalapalkkoja ja työnantajan sanelua puoltavan kotinobelistimme. Tosin silloin, kun oma etu sitä vaatii, fiksuinkin suu käy yleensä maksajan tahtiin.
On mielenkiintoista seurata, kuinka suuri romahdus tarvitaan, ennen kuin porvaristo alkaa taas vannoa yhteistyön, lakien kunnioittamisen, kohtuuden ja sopimisen nimiin. Sillä välin sopivia vastatoimia ovat pääomatulo- ja tuloveron harmonisointi ja listaamattomien yritysten erityisverokohtelun lopettaminen. Vanhan sanonnan mukaan luottamuksen voi menettää vain kerran.