Europarlamentaarikko Merja Kyllösen (vas.) mukaan ensi kevään EU-parlamenttivaalien asetelma ei näytä kovin valoisalta.
– Kaikki ne arvot, yhteinen tekeminen, tullaan kyseenalaistamaan, hän toteaa.
EU-vaaleissa äärikansalliset ja fasistiset liikkeet sekä puolueet haastavat eurooppalaisia arvoja ja demokratiaa. Liikkeet ovat EU-kriittisiä, ja äärimmillään valmiita hajottamaan ja purkamaan unionin.
– Väistämättä ollaan menossa siihen suuntaan, että EU-vaaleissa äärioikeisto ottaa entistä suuremman osan äänistä. Ne pystyvät muodostamaan melko kookkaan koalition, jota perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on väläytellyt julkisuudessa, Kyllönen sanoo.
Kyllönen muistuttaa, että äärikonservatiivit ovat rakentaneet arvonsa Hitleristä lähtien.
– He puhuvat ihmisten leirittämisestä ja polttamisesta. Holokaustia väitetään keksityksi, samoin ilmastonmuutos on tieteentekijöiden keksintöä.
Vaaleista vastavoimaa
ääri-ilmiöille
Kyllönen pistäisi vaaleissa paukut tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja ihmisyyden puolesta sekä ilmastonmuutoksen torjumiseen.
Myös hänen kollegansa Sirpa Pietikäinen (kok.) painottaa parlamenttivaaleissa äänestämisen merkitystä nationalismin ja fasismin vastavoimana.
– Ihminen ei ole ohjelmoitu tekemään samoja virheitä uudestaan. Niistä on mahdollisuus oppia, ja meillä on vielä aikaa tehdä korjaavat liikkeet, sanoo Pietikäinen optimistisesti.
Niin poliitikkojen kuin kansalaistenkin pitäisi tietää vastuunsa, etteivät ääriliikkeet valtaisi EU-parlamenttia.
– Kannatus on maksimissaan pari, kolmekymmentä prosenttia. Silloin kannattaa nähdä asia toisin päin: tolkullisia on 70–80 prosenttia.
Pietikäisen mukaan Euroopan mittakaavassa isoin jännite ei ole työn ja pääoman tai vasemmiston ja oikeiston välillä.
Hän näkee perinteisten puolueiden – demareiden, keskustalaisten, kokoomuslaisten, vihreiden ja vasemmistoliittolaisten – olevan samalla puolella, jos toisella puolella on nationalistisia, uusfasistisia ja populistisia liikkeitä noin kolmanneksen kannatuksella.
– Perinteisissä puolueissa noudatetaan perusihmisoikeuksia, perussopimuksia ja perustuslakia. Säädöt veroprosenteista tai yksityistetäänkö terveysasemia ovat silloin pieniä kysymyksiä, Pietikäinen huomauttaa.
Suomessa ei tunnisteta
tarpeeksi fasistista uhkaa
Kyllönen kuvailee äärioikeistolaisten ja fasistien parlamenttiedustajien puheiden kyseenalaistavan avoimesti oikeuden elämiseen ja ihmisarvon. Yhtäläisyyksiä löytyy Hitlerin aikaisesta Saksasta.
Naisilla, vähemmistöillä, maahanmuuttajilla tai muita heikommassa asemassa olevilla ei ole oikeuksia.
– Näille äärikonservatiiveille koti, uskonto ja isänmaa on ihan erilaista kuin mitä me kuulemme vaalikentillä kokoomuksen tai perussuomalaisen sanomana. Naisilla ei ole oikeutta tehdä poliittista uraa, heidän on keskityttävä lasten synnyttämiseen ja perheeseen, kuvailee Merja Kyllönen.
Pettymykset, köyhyys ja epävarmuus ajavat tarttumaan fasistien houkutuksiin.
Sekä Kyllönen että Pietikäinen korostavat tuskastuneena, että Suomessa ei tajuta tarpeeksi, mitä Euroopassa on tapahtumassa ja miten vakava asia fasismi ja natsismi ovat historian jäljiltä.
– On oltava nollatoleranssi, piste, Pietikäinen vaatii.
Hänestä nollatoleranssi on pettänyt eri puolilla maailmaa, koska Hitlerin ja Mussolinin aikakaudesta on tarpeeksi kauan aikaa.
– Meillä Suomessa ikään kuin pelätään fasisti-sanan käyttöä, koska se on vahva ja vakava asia.
Myös Kyllönen toteaa käsitteellä olevan vahvan latauksen Suomessa. Hänen mukaansa tuskin perussuomalaisetkaan haluavat tulla leimatuksi fasisteiksi. Hän kuvailee perussuomalaisten olevan ”nallekastia” verrattuna parlamentin äärioikeistolaisimpiin meppeihin.
– He ovat karismaattisia, valtavan hyviä puhujia ja argumentoijia. Timo Soini jää jalkoihin 6–0. Karismaattinen puhe vetoaa juuri pettyneisiin.
Myös Pietikäinen muistuttaa, että köyhyys ja epävarmuus ajavat tarttumaan fasistien houkutuksiin.
– Ihmiset reagoivat myös suhteelliseen kurjuuteen.
Paskamyrskyn pelko halvaannuttaa puolueita
Kyllöstä huolestuttaa, ettei Suomessa kyetä kieltämään natsitunnusten käyttöä.
Myös Pietikäinen muistuttaa perusarvoista. Ei ole syytä vähätellä itsenäisyyspäivänä Helsingissä nähtyjen natsilippujen ja marssijoiden määrää.
– Käytän tosi roisia vertausta: Entä jos siellä marssisi pedofilian puolesta viisikymmentä. Suhtauduttaisiinko heihin yhtä vähätellen?
Äärioikeisto vetää mukaansa myös perinteisten puolueiden parlamentaarikkoja – etenkin vaalien alla. Kyllönen kertoo GUE/NGL -ryhmänsä tanskalaisen kollegan, työläistaustaisen Riina Ronja Karin puolustavan vähemmistöjen oikeuksia.
Kauhukseen Kyllönen on havainnut tanskalaisen kollegansa äänestävän äärioikeiston mukana.
– Hän ei voi tehdä muuta, ettei synny paskamyrsky kotimaassa. Pitää lähteä myötäilemään, kun niillä on jo valtaa.
Kyllönen vakuuttaa, ettei GUE/NGL-ryhmässä ole lipsuttu: Vihapuhetta tai ihmisarvoa alentavaa puhetta ei hyväksytä.
Sirpa Pietikäisen mukaan kokoomuksen kotipesä EPP-ryhmä on muuttunut todella paljon. Muutosta on tapahtunut suhtautumisessa naisten oikeuksiin, ihmisoikeuksiin ja ympäristöasioihin. Kielteisyys seksuaali- ja muita vähemmistöjä kohtaan on lisääntynyt.
– Olemme olleet hyvin integraatiomyönteisiä ja integraatio edellä. Nyt on katsottu kymmenen vuotta tätä öyhymöyhyä. Äänestyslistat ovat hyvin toisenlaisia.
Lisäksi ihmisiä ei saa ärsyttää, etteivät ääriliikkeet saa lisää kannatusta. Pitää olla varovaisia. Näin uskotaan.