Ranskalaisen taloustieteilijän Thomas Pikettyn johtaman ryhmän manifesti julkaistiin maanantaina useissa maailman lehdissä, muun muassa Guardianissa.
Manifestissa esitetään suunnitelma monikansallisten yhtiöiden, suurituloisten sekä hiilipäästöjen verottamisesta EU-tasolla tämän hetken polttavimpien ongelmien ratkaisemiseen. Niihin kuuluvat köyhyys, muuttoliike, ilmastonmuutos sekä EU:n niin kutsuttu demokratiavaje.
Ryhmään kuuluu yli 50 vasemmistosuuntautunutta taloustieteilijää, historiantutkijaa ja entistä poliitikkoa useista maista.
Yhtiöiden ja varakkaiden verotusta kiristettäisiin.
Manifestin mukaan EU:n instituutiot ovat juuttuneet rikkaita hyödyttävään teknokraattiseen umpikujaan.
Yhtiö-, omaisuus- ja päästöveroja
Suunnitelmassa perustettaisiin 800 miljardin euron vuosibudjetilla varustettu uusi eurooppalainen elin. Se koostuisi enimmäkseen kansallisista poliitikoista sekä europarlamentaarikoista. Se olisi yhteydessä EU:n instituutioiden kanssa, mutta se olisi EU-sopimusten ulkopuolella ja sillä olisi viimeinen sana rahankäytössä.
Uuden elimen budjetti olisi 4 prosenttia EU:n bkt:sta eli nelinkertainen nykyiseen EU-budjettiin verrattuna. Varat hankittaisiin neljästä lähteestä: 15 prosentin lisävero yhtiöiden voitoista, veronkorotuksia yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville henkilöille, verot yli miljoonan euron omaisuuksista sekä hiilipäästöjen verottaminen.
Toisin kuin aiemmat ehdotukset eurooppalaisesta verotuksesta, Pikettyn ryhmän suunnitelma ei tarkoittaisi merkittäviä tulonsiirtoja maiden välillä. Kustakin jäsenmaasta tulevien ja sinne menevien rahojen välillä saisi olla enintään 0,1 prosentin ero.
Puolet tuotosta palautettaisiin jäsenvaltioiden hallituksille. Neljäsosa käytettäisiin tutkimukseen, tuotekehitykseen ja opetukseen. Lopuilla rahoitettaisiin muuttoliikkeen hallinnan parantamista sekä maatalouden ja teollisuuden tekemistä ympäristöystävällisemmiksi.
Vapaaehtoinen
yhteistyö vaikeaa
Pikettyn ryhmän aloite herätti heti tuoreeltaan myös arvostelua. Esimerkiksi Bruegel-ajatuspajan johtaja Guntram Wolff kysyy Guardianissa, mihin tarvitaan ylikansallista tasoa, jos rajojen yli siirretään vain 0,1 prosenttia rahasta.
Wolff ei pidä poliittisesti mahdollisena sitä, että EU:n jäsenmaat olisivat valmiit siirtämään tällaista järjestelmää pois kansalliselta tasolta.
Britannian työväenpuolueen EU-parlamenttiryhmää johtava Richard Corbett ihmettelee Guardianissa, miksi aloitteessa ei käytetä EU:n olemassa olevia elimiä ja EU-budjettia, vaan esitetään perustettavaksi uutta elintä.
Vapaaehtoisen yhteistyön rajat ovat tulleet esiin suunniteltaessa finanssitransaktioveroa. Osa EU-maista alkoi suunnitella tätä niin sanottua Robin Hood -veroa vuonna 2014, mutta hanke on edennyt takkuisesti ja jotkut maat ovat jo jättäytyneet pois siitä.
Guardianin juttu aiheesta on luettavissa hieman lyhennettynä suomen kielellä KU:n Viikkolehdestä ja KU:n digilehdestä.