Ajatushautomoiden tehtävä on tuottaa uusia ja virkeitä ideoita vanhojen tilalle.
Sisäministeriön 14.6. järjestämässä turvapaikkahakemusten käsittelyä koskeneessa miniseminaarissa vaikutti kuitenkin siltä, että Perussuomalaisten Suomen Perusta-ajatushautomossa on keskitytty hautomaan ikivanhoja ja jo pahalta haisevia ajatuksia.
Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos esitti turvapaikkakäytännön lakkauttamista kokonaan ja siirtymistä ”uudenlaiseen” tapaan auttaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia. Uudeksi tavaksi hän oli hautonut ajatuksen Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden sijoittamisesta kehitysmaiden jo valmiiksi ylikansoitetuille ja olosuhteiltaan surkeille pakolaisleireille.
Perustassa haudottu ajatus on siis sanoutua irti niin kansainvälisistä sopimuksista kuin niihin kirjatuista ihmisoikeuksistakin ja työntää pakolaiset maailman köyhimpien maiden huollettaviksi. Oikeus hakea turvaa on kuitenkin olennainen osa kansainvälistä säädöstöä, joka laadittiin toisen maailmansodan jälkeen.
Kun pakolaisten oikeuksia kirjattiin Geneven sopimukseen vuonna 1951 muistoissa oli vielä, miten ilman pakomahdollisuuksia olevia ihmisiä oli edellisellä vuosikymmenellä kohdeltu. Tuolloin sovittiin, että ihmisten tulee päästä pakoon henkeä tai terveyttä uhkaavista olosuhteista ja saada turvapaikka sopimuksen allekirjoittaneilta valtioilta, joihin Suomikin kuuluu.