Suomi putosi tulonjaon tasaisuudessakin EU-maiden keskikastiin
Tuloerot jatkoivat viime vuonnakin rajua kasvuaan. Tilastokeskuksen torstaina julkistaman vuoden 2007 tulonjakotilaston mukaan suurituloisin prosentti väestöstä eli noin 50 000 ihmistä kasvatti tulojaan inflaation vaikutuksesta putsattuna edellisvuodesta 13 prosenttia, kun pientuloisimmat puoli miljoonaa ihmistä eli alin tulokymmenys sai tyytyä vajaan kahden prosentin kasvuun.
Kymmenen viime vuoden aikana tulojakauman keskivaiheilla olevien tulot kulutusyksikköä kohti laskettuna ovat nousseet noin 30 prosenttia. Pienituloisimman kymmenyksen tulot ovat kasvaneet 11 prosenttia, kun suurituloisimmalla kymmenyksellä ne ovat kasvaneet 60 prosenttia. Kulutusyksikköjen avulla huomioidaan perheiden erilainen koko ja rakenne.
Suurituloisten pottia on lihottanut etenkin väestön kaikkein suurituloisimman prosentin tulojen kasvu, sillä heidän tulonsa ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi. Kymmenen vuotta sitten suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvien tulot olivat keskimäärin kymmenkertaiset pienituloisimpaan kymmenykseen kuuluviin verrattuna. Viime vuonna ne olivat jo 20-kertaiset.
Isot tulot tulevat
omaisuudesta
Tuloerojen kasvuun viimeisten kymmenen vuoden aikana on vaikuttanut etenkin myyntivoittojen, osinkojen ja muiden omaisuustulojen kasvu. Ne ovat keskittyneet selvästi kaikkein hyvätuloisimmille.
Viime vuonna ylin tulonsaajakymmenys sai omaisuustuloja kymmenen kertaa enemmän kuin seuraavaksi parhaiten tienannut kymmenys. Suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvilla pelkkien osinkotulojen ja myyntivoittojen osuus kaikista tuloista oli yli puolet, kun niiden osuus keskivertotulonsaajilla oli vain prosentin verran bruttotuloista.
Myös yrittäjätulot kasvoivat viime vuonna selvästi lähin-
nä metsänmyyntitulojen ansiosta.
Alueiden väliset tuloerot kasvoivat vuosituhannen vaihteeseen asti, mutta kääntyivät sen jälkeen laskuun. Parina viime vuonna erot ovat taas hieman kasvaneet.
Pielisen Karjalassa
pienituloisimmat
Keskimäärin hyvätuloisimmat ihmiset Suomesta löytyvät Ahvenanmaalta. Pienimmät tulot keskimäärin olivat Pielisen-Karjalan seutukunnassa, johon kuuluvat Lieksa, Nurmes, Juuka ja Valtimo.
Maakuntien väliset erot selittävät koko maan tuloeroista vain nelisen prosenttia ja kuntienkin väliset erot vain kuusi prosenttia, sillä valtaosa tuloeroista on kuntien sisäisiä.
Tanska ja Ruotsi ovat OECD:n tietojen perusteella pysyneet tulonajon tasaisuudessa siihen kuuluvien EU-maiden kärjessä, mutta Suomi on nopeaa vauhtia siirtynyt keskikastiin.
uutiskirje 