Yleensä palveluita ja tuotteita tarjotaan niille, jotka haluavat maksaa pyydetyn summan rahaa. Näin palveluiden ja tuotteiden tarjonta saadaan vastaamaan kysyntää.
Jollekin palvelulle voi kuitenkin olla huomattava tarve, mutta ei riittävästi kysyntää, koska sen tarvitsijoilla ei ole rahaa. Oikeudenmukainen tulonjako on tärkein poliittinen keino sellaisen yhteiskunnan saavuttamiseksi, jossa tuotanto vastaa ihmisten tarpeisiin.
Yksityistäminen siirtää helposti rahaa kansainväliselle monopolipääomalle.
Monien palveluiden ei prima facie tarvitsisi olla julkisia. Jokaiselle voitaisiin taata oikeudenmukaiset tulot tai maksusitoumukset, jotka sitten kukin käyttäisi parhaaksi katsomallaan tavalla. On lähtökohtaisesti mahdollista taata terveyspalvelut kaikille ilman julkista terveydenhoitoa.
Yksityisten terveyspalveluiden tarpeen määrittää niiden myyjä eli yksityisen sairaalan lääkäri asiantuntijaroolinsa nojalla. Näin joudutaan tilanteeseen jossa asiakas voi joutua kustantamaan tarpeettomia tutkimuksia, hoitoja ja lääkkeitä ainakin välillisesti eli korkeampina sairausvakuutusmaksuina.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että kilpailu ei sopisi myös terveydenhoitoon, vaan ainoastaan että tutkimusten ja hoitojen tarve on arvioitava puolueettomasti.
Ulkoistamisen ongelmat liittyvät muun muassa sopimusten valvontaan ja demokratiaan. Yksityistäminen puolestaan siirtää helposti rahaa kansainväliselle monopolipääomalle. Tästä ei kuitenkaan voida päätellä, että julkisesti tuotettu palvelu olisi ongelmatonta.
Jos palveluita ei mitoiteta kysynnän mukaan, niitä tarjotaan helposti joko liikaa tai liian vähän. On epäuskottavaa, että hallinnon piirissä voitaisiin edes periaatteessa monitoroida ihmisten tarpeita, saati sitten reaalimaailmassa, jossa hallintoa ohjaavat monet muutkin tekijät kuin sen julkilausutut päämäärät.
Mikäli tiettyä palvelua tarjoaa vain yksi taho, ei synny kilpailua, jolloin palvelun laatu ei välttämättä ole paras mahdollinen. Tämä pätee moneen julkisen sektorin tarjoamaan palveluun myös Suomessa.
Näistä syistä tarvitaan julkisen sektorin uudistusohjelma, joka pystyy vastaamaan esitettyyn kritiikkiin. Tähän liittyy myös julkisten palveluiden tuottavuuden arviointi. Monille julkisille palveluille ei olisi yksityistä kysyntää edes oikeudenmukaisen tulonjaon oloissa, mutta niitä kannattaa siitä huolimatta ylläpitää. On kuitenkin välttämätöntä pystyä osoittamaan tällaisten palveluiden yhteiskunnallinen tuottavuus suhteessa niihin sijoitettuun rahasummaan.
Kirjoittaja on Vasemmistofoorumin tutkimusjohtaja.