Kelan johtava tutkija Pertti Honkanen on löytänyt hallituksen aktiivimalliin tekemistä viilauksista sekä hyvää että huonoa. Pikkumuutokset helpottavat työttömän elämää, mutta lisäävät kontrollia ja valvontaa ja siten myös viranomaisbyrokratiaa.
Viilaukset eivät muuta tosiasiaa, että työtön joutuu elämään monien vaatimusten ristiaallokossa. Jotta työtön saisi työttömyysturvaa, hänen pitää olla työmarkkinoiden käytettävissä ja etsiä kokoaikatyötä.
– Jos työtön on väärällä lailla aktiivinen tai liian aktiivinen, hänelle koituu siitä usein vaikeuksia. Tästä on lakiin kirjoitettu monta pykälää, toteaa Honkanen Kelan tutkimusblogissa.
Jos työtön on väärällä lailla aktiivinen tai liian aktiivinen, hänelle koituu siitä usein vaikeuksia.
Työtöntä vaaditaan osallistumaan erilaiseen koulutukseen tai tekemään keikkatöitä tai virittelemään yritystoimintaa säilyttääkseen oikeuden täyteen työttömyysturvaan. Samalla pitää vahtia, ettei työttömyysturva karkaa alta.
Virtuaalirahaa pyörii työllisyysmäärärahoissa
Honkanen ihmettelee työllisyysmäärärahakeskustelun omituisuutta. Valtion tilinpäätöksen mukaan viime vuosina merkittävä osa käytettävissä olevista määrärahoista on jätetty käyttämättä.
Viime vuonna siirtyi tälle vuodelle 267,5 miljoonaa. Silti TE-keskukset potivat työvoimapulaa ja työttömiltä jäi palveluja saamatta. Työllisyysmäärärahojen lisätarpeeksi tänä vuonna arvioidaan 11,2 miljoonaa euroa.
Honkanen toteaakin, että ”valtion budjetin luvut työllisyysmäärärahoista näyttävät olevan jonkinlaisia virtuaalilukuja, joilla ei ole paljonkaan tekemistä todellisuuden kanssa”.
– Epäselvää on, perustuuko määrärahojen käyttämättä jääminen huonoon hallintoon tai erilaisten työllisyystukien liian tiukkoihin ehtoihin, vai onko kyse siitä, että budjetoituja määrärahoja ei ole ollut tarkoituskaan käyttää kokonaan, hän kirjoittaa.
Työttömälle nolla euroa etuuksiin
Hallitus ei antanut työttömille mitään tulonsiirtojen puolella. Kaikki hallituksen leikkaukset ja indeksileikkaukset jäädytyksineen jäävät voimaan.
Aktiivimallia hallitus ei aio peruuttaa, joten 4,65 prosentin leikkaus uhkaa joka tapauksessa suurta osaa työttömistä. Alkuvuodesta noin puolet tipahti aktiivimallin edellyttämän aktiivisuuden kelkasta.
Hallitus laajensi työttömien oikeutta erilaiseen koulutukseen. Vaihtoehtojen lisääntyminen vaatii työtä myös kontrolloinnissa ja työttömyysturvaa maksavissa organisaatioissa, koska ehtojen täyttymistä on seurattava.
Pöhinä oppimisen ympärillä ei puutu isoihin ongelmiin
Koulutusta laajennettiin myös omaehtoiseen koulutukseen. 25 vuotta täyttäneet voisivat opiskella nykyistä laajemmin omaehtoisesti työttömyysetuudella. Omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella on viime vuosina kasvanut huomattavasti nopeammin kuin perinteinen työvoimakoulutus.
STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija Riina Nousiainen arvioi blogissaan, että ”vaikka lisäeurot tulevatkin todelliseen tarpeeseen, eivät ne kompensoi koulutukseen jo kohdistuneita leikkauksia. Koulutuksen ahdinko jatkuu ja iso kuva Suomen koulutuspolitiikan kehittämiseltä puuttuu”.
Nousiainen muistuttaa, että Sipilän hallitus päätti hallituskautensa aluksi luopua aikuiskoulutustuen perusosan rahoituksesta. Viime vuoden alusta tuki on rahoitettu työntekijöiltä ja työnantajilta kerättävillä työttömyysvakuutusmaksuilla, ja samalla tuen kestoon ja tasoon on tehty muutoksia.
– Vaikka elinikäisen oppimisen ympärillä käy nyt lupaava pöhinä, jäävät suuremmat uudistukset odottamaan seuraavalle vaalikaudelle, kirjoittaa Nousiainen.