Kuusi suurinta kaupunkia vetoaa jälleen hallitukseen sote- ja maakuntauudistuksesta. Kaupunkien ykkösjohtajat vaativat, että ”tosiasialliset vaikutukset kaupunkien ja kasvavien alueiden toimintaedellytyksiin huomioidaan ennen sitä koskevaa päätöksentekoa”.
Sote- ja maakuntauudistus on eduskunnan käsittelyssä. Avaimet vaikutusten arviointiin ovat keskustan, kokoomuksen ja sinisten kansanedustajien käsissä.
Näiden puolueiden eduskuntaryhmät voivat päättää, tehdäänkö arviointi vai jätetäänkö vetoomus omaan arvoonsa.
Kuuden suurimman kaupungin johtajat nostattavat kapinalippua sote- ja maakuntauudistusta vastaan.
Eduskuntaryhmät eivät tee päätöstään kuulematta ministereitään. Kuuden kaupungin vaalipiireistä valitut kansanedustajat ovat kovan valinnan edessä: katsoako kokonaisuutta vai oman alueen etua.
Hallituspuolueiden trion arvovalta on pelissä
Pääministeri Juha Sipilä (kesk.), valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) ja sinisten ministeri Sampo Terho ovat sote- ja maakuntauudistuksen takuumiehinä. He tuskin taipuvat suurten kaupunkien painostukseen tai vetoomukseen – aivan kuten halutaan tulkita.
Suuret kaupungit nostavat esiin kaupunkien verotulojen leikkaantumisen. Maakunnille siirtyy kunnista noin 60 prosentin verran budjetista, mikä vastaavasti kaventaa kuntien verotusoikeutta.
Hallituksen lähtökohtana on, että veroaste ei nouse, vaan päinvastoin hallitus aikoo laskea sitä syksyllä.
Kaupungit pelkäävät investointien puolesta
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja Tampereen pormestari Lauri Lyly (sd.) sekä kaupunginjohtajat Espoossa Jukka Mäkelä (kok.), Vantaalla Ritva Viljanen (sd.), Oulussa Päivi Laajala (kesk.) ja Turussa Minna Arve (kok.) huomauttavat, että kasvavan kaupungin investoinnit on jatkossa rahoitettava alle puolella nykyisistä verotuloista ja verotulojen kasvusta.
Myöskään maakunnilla ei olisi investointeihin osallistumiseen taloudellisia mahdollisuuksia tai toiminnallista mandaattia, huomauttavat kaupunkien ylimmät johtajat. Tämä johtuu siitä, että maakunnilla ei ole verotusoikeutta. Rahoitus tulee maakunnille valtion budjetista.
Kaupunkien ykkösjohtajien mukaan nyt jaetaan kaupunkien kehittämiseen vaadittavat työkalut monille tahoille. He peräävät tiivistä yhteyttä kaupunkisuunnittelun, elinkeinopolitiikan, koulutuspolitiikan sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen välillä.
– Nyt edellä mainittuja työkaluja ollaan jakamassa eri toimijoille. Tämä johtaa elinvoiman edistämisessä sekä segregaation hoidossa hallinnollisten rajapintojen syntymiseen, sanotaan kaupunginjohtajien kannanotossa.
Tulossa maakuntien ja kuntien valtataistelu
Kaupunkien johtajat pelkäävät, että uudistuksen myötä Suomeen syntyisi pysyvä keskustelu maakuntien tehtäväalan laajentamiseksi. Uudistus loisi kuntien ja maakuntien välille pysyvän jännitteen niiden kilpaillessa samoista resursseista.
Tämä tosiasia on ollut tiedossa koko sote- ja maakuntauudistuksen ajan, mutta se on ollut täysin sivuraiteella. Kuntaliitossa kaupunkien edustajat ovat tiedostaneet, että päätösvaltaa siirretään kunnista maakunnille.
Keskustelu kuntien ja kaupunkien tulevasta roolista ja tehtävistä on jäänyt merkitystään vähäisemmälle huomiolle.
Aivan kuten kaupunkien pormestarit ja johtajat toteavat: Uusi hallinnon taso, suorassa valtion taloudellisessa ja toiminnallisessa ohjauksessa olevat maakunnat, muuttaisivat pysyvästi suomalaisen julkisen hallinnon toimintalogiikkaa.
Kuudella kaupungilla pitkä yhteistyöhistoria
Sote- ja maakuntauudistuksesta voi täydellä syyllä puhua vuosisadan hallintouudistuksena. Ei siis ihme, että kaupunkien ykkösjohtajat ovat yhdistäneet voimansa yli puoluerajojen.
Edustettuna ovat sekä oppositio- että hallituspuolueet. Päivi Laajavalla on tausta myös valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtajana, josta hän siirtyi Oulun kaupunginjohtajaksi vuosi sitten.
Yhteistyötä on myös valtuustotasolla: kuuden kaupungin valtuustojen edustajat tapaavat vuosittain. Esimerkiksi sote-kustannusten kehitystä on seurattu ja vertailtu kuuden kaupungin yhteistyönä.
Tätä taustaa vasten yhteisesiintyminen on ymmärrettävää, vaikka se on tulkittavissa myös kaupunkien kapinaliikkeeksi ja oman vallan puolustustaisteluksi.