Talouspolitiikan arviointineuvosto kritisoi hallituksen esityksiä uusiksi sote- ja maakuntalaeiksi. Neuvosto jätti niistä eilen tiistaina lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle.
Neuvosto kiinnittää ensinnäkin huomion siihen, että hallituksen esityksessä ei käy ilmi, miten uudistuksen säästötavoitteeseen oikein on päädytty. Hallituksen mukaan uudistuksella pitäisi saada aikaan kolmen miljardin säästöt sosiaali- ja terveyspalveluissa.
– Esityksestä ei myöskään käy yksiselitteisesti ilmi odotettua vaikutusta julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyteen ja kestävyysvajeeseen, koska vuoden 2029 jälkeisestä kustannusurasta ei esitetä arviota, arviointineuvosto kirjoittaa.
Neuvosto huomauttaa, että hallituksen esityksessä viitataan muutamiin jo tehtyihin sosiaali- ja terveyspalvelujen kokeiluihin. Näitä ovat Kainuun hallintokokeiluun, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin, ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirien ja Helsingin yliopistollisen keskussairaalan yhdistäminen. Näissä on saatu aikaan säästöjä, mutta ne ovat neuvoston mukaan mittaluokiltaan pieniä verrattuna sote-uudistuksen säästötavoitteeseen.
– Lisäksi kuten esityksessä tuodaan ilmi, näihin malleihin ei ole sisältynyt ehdotetun kaltaista valinnanvapautta ja siitä seuraavaa yksityisen tuotannon kasvua. Neuvosto on katsonut, että näiltä kohdin uudistuksessa on mekanismeja, jotka pikemminkin kasvattavat kustannuksia, lausunnossa kirjoitetaan.
Tavoitteet ristiriitaisia
Säästöjen lisäksi sote-uudistuksella pitäisi saada aikaan paremmat palvelut. Tavoitteet ovat ristiriidassa keskenään, neuvosto toteaa.
– Tätä olennaista ristiriitaa ei ole esityksessä kuitenkaan arvioitu tarkemmin.
Hallituksen valinnanvapausesityksessä kuningasajatuksensa on se, että uudistus parantaa peruspalveluja, mikä taas vähentää kustannuksia erikoissairaanhoidossa.
– […]mutta tältä osin esityksessä ei anneta minkäänlaista viitettä tutkimuskirjallisuuteen tai esitetä minkäänlaista määrällistä arviota mekanismin mittaluokasta.
Talouspolitiikan arviointineuvosto huomauttaa, että yksityinen kilpailu ei välttämättä takaa tehokasta lopputulosta terveydenhuollossa. Monilla alueilla markkinat ovat myös liian pienet, jotta niille syntyisi kilpailua.
Lopuksi neuvosto kehottaa hallitusta tekemään uudistuksen vaiheittain.
– [….] ja niin, että vaiheistus mahdollistaisi vaikutusten uskottavan arvioinnin jälkikäteen sekä mahdollisiin ongelmakohtiin puuttumisen.
Hallitukselle aiemminkin pyyhkeitä
Talouspolitiikan arviointineuvosto perustettiin vuonna 2014. Se koostuu asiantuntijoista, jotka arvioivat Suomen talouden tilaa ja maassa harjoitettua talouspolitiikkaa.
Tammikuussa se ryöpytti hallitusta väärästä talouspolitiikasta. Neuvosto moitti muun muassa hallitusta liian voimakkaista veronkevennyksistä.
– Nopean talouskasvun ja laskevan työttömyyden aikana kotimaista kysyntää voimistavalle finanssipolitiikalle ei ole tarvetta. Finanssipolitiikan tulisi keskittyä julkisen talouden keskipitkän ja pitkän aikavälin kestävyyden turvaamiseen, neuvosto totesi raportissaan.