SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen (sd.) on ilmoittanut vetäytyvänsä keskusjärjestön johdosta tänä keväänä. SAK:n valtuustosta valitsee virallisesti hänelle seuraajan toukokuun kokouksessaan. Käytännössä seuraajasta päättävät kuitenkin liitot ja niiden sosialidemokraattiset ryhmät.
Julkisuudessa esillä on ollut kaksi mahdollista ehdokasta. He ovat Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin (sd.) ja SAK:n johtaja Lauri Lyly (sd.), joka on aikaisimmin toiminut Sähköliiton puheenjohtajana.
Ann Selin osoitti jo SAK:n viime edustajakokouksen käytäväkeskusteluissa mieltymystä ajatukseen. Lauri Lyly on puolestaan ollut hymyilevän vaitonainen.
– Jos nämä spekulaatiot kääntyvät oikeaksi kannatukseksi liitoissa, niin on vaikea kieltäytyä kyseisestä tehtävästä, jos semmoista tullaan kysymään.
– Tämä on nyt niin liittojen käsissä, että on parempi antaa heidän pähkäillä kuka tai keitä sieltä sitten tulee ehdolle. Itse olen tässä mielessä varsin odottavalla kannalla, sanoo Lyly.
puheenjohtajan tehtävän ohella toinen merkittävä paikka tulee avoimeksi, jos TEAM-fuusio toteutuu. Käytännössä lieneekin niin, että TEAMin puheenjohtajan tehtävästä tulee SAK:laisen ay-liikkeen merkittävän posti.
Lylyn nimi on tässäkin yhteydessä ollut esillä, mutta hän pitää tästä puhumista liian ennenaikaisena.
– Kun toukokuulla tiedetään miten TEAMin käy, niin silloin varmaan ryhdytään puhumaan henkilönimistäkin. Mahdollisista nimistä en spekuloi yhtään. Se spekulaatio on muitten käsissä.
SAK:n tehtävä keskusjärjestönä on Lylyn mielestä jatkossakin erittäin tärkeä, vaikka suunnitteilla olevat liittofuusiot pienentäisivät jäsenliittojen määrää alle kymmeneen.
– SAK tulee jatkossakin olevan lainsäädäntö- ja työelämän asioissa keskeinen tekijä Suomessa. Lainsäädännön valmistelu ei varmaankaan mene liittoihin. Kyllä se tehdään yhteisessä keskusjärjestöpöydässä.
– Vaikka liittoperhe kasvaa isoimmiksi liitoiksi, niin ne tarvitsevat yhteisen pöydän, missä asioita käsitellään. Tälläkin hetkellä meillä on neljä työryhmää valmistelemassa seuraavan sopimuskierroksen asioita riippumatta siitä, mikä seuraavan kierroksen muoto tulee olemaan.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on tyrmännyt tupot, mutta siellä kuitenkin haluttaisiin sellaista koordinointia, että palkankorotukset eivät nouse liian korkeiksi. Onko tämä mahdollista?
– Se ei ole mahdollista. Emme lähde sellaiseen koordinointiin, jossa asetetaan palkkakatto. Jos halutaan oikeasti vaikuttaa palkankorotusten tasoon, se vaatii sopimista. Siinä pöydässä pitää olla mukana myös laatuasiat, ei pelkästään palkkakoordinointi.
Lyly sanoo suoraan, että tämä tarkoittaisi työnantajien kiroamaan t-sanaan palaamista.
– Tässä on kuitenkin erilaisia variaatioita. Me olemme löytäneet niitä yli kymmenen aina liittokierroksesta erilaisella yhteistyöllä ja ryväsratkaisuista sateenvarjoratkaisuihin ja tupoon saakka. Mielestäni työnantajat ovat nyt hirttäytyneet yhteen malliin, vaikka välissä monia mielenkiintoisia vaihtoehtoja.
Työnantajien kanssa ei kuitenkaan ole käyty keskusteluja?
– Siitä on ollut vaikea keskustella, koska työnantajat ovat linnoittautuneet omaan koordinaatiomalliinsa ja palkansaajat omaansa. Kumpikin puoli koordinoi sisällään hirveän tarkasti, mutta keskinäistä koordinaatiota ei ole.