Venäläisellä jalkapallolla on pitkät ja osin kunniakkaatkin perinteet. Nyt kun olemme tällä palstalla luoneet katseen tulevan kesän MM-kisoihin useasta näkökulmasta, lienee sopiva hetki tarkastella tovi myös kuningas- ja kuningatarlajin tilaa isäntämaassa.
Futis oli suosittua ja laajalle levinnyt harrastus jo tsaarinajan Venäjällä, ja vallankumouksen jälkeen laji kasvoi. Suomalaisnäkökulmasta on kiehtova detalji, että Neuvostoliiton maajoukkue pelasi ensimmäisen kansainvälisen ottelunsa suomalaista TUL:n liittojoukkuetta vastaan vuonna 1922.
Maa osallistui ensi kertaa MM-kisoihin vuonna 1958, ja paria heikkoa vuotta lukuun ottamatta se oli arvoturnausten vakiokävijä aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti. Parhaiten joukkue sijoittui vuoden 1966 kisoissa, jolloin muun muassa legendaarisen maalivahti Lev Jašinin torjunnat siivittivät punapaidat neljänsiksi.
Futis oli suosittua ja laajalle levinnyt harrastus jo tsaarinajan Venäjällä.
Neuvostoliiton murennuttua futis noudatteli muun yhteiskunnan kehityskulkuja: kaikki oli rakennettava uudestaan. Monet stadionit jäivät rappiolle, ja lajin taso romahti. Vasta nyt 2000-luvulla pelipaikkoja on alettu rakentaa uudestaan, ja viime vuosina stadioneita on noussut kuin sieniä sateella tulevia kisoja varten. Lajikulttuuri on Venäjällä yhä niin vireää – futis on maan ylivoimaisesti suosituin urheilulaji – että pelkoja stadikoiden jäämisestä kisojen jälkeen hunningolle ei juuri ole, vaan ne jäänevät paikallisten seurojen käyttöön.
Viime vuosina Venäjän maajoukkue on suoriutunut niin kehnosti, että kisajärjestäjätkin ovat joutuneet kiusalliseen tilanteeseen: äänestääkö närkästynyt futisväki jaloillaan ja jättää tulematta kisakatsomoihin?
Viimeksi joukkueen voi katsoa menestyneen kunnolla vuoden 2008 EM-kisoissa, jolloin Venäjä eteni puolivälieriin. Lähes kaikissa muissa kisoissa vuoden 1991 jälkeen venäläisfanit ovat saaneet tuskailla joukkueen taaperrusta: viimeksikin EM-kisoissa joukkue jäi alkulohkonsa viimeiseksi onnistumatta voittamaan otteluakaan. Kahdessa vuodessa voi kuitenkin tapahtua ihmeitä, ja joukkueessa onkin käynnistetty nuorennusleikkaus.
Venäläisessä jalkapalloskenessä on muutamia erikoisia piirteitä. Etenkin maajoukkueen heikkojen esitysten vuoksi paikalliset futismogulit ovat olleet niin huolissaan pelaajakehityksestä, että Venäjän liigassa on nykyisellään varsin tiukat ulkomaalaiskiintiöt.
Erikoista on myös se, että jostain syystä kuvio toimii myös toiseen suuntaan. Venäläisten futaajien on ollut todella vaikea lyödä läpi muiden maiden sarjoissa. Tuoreena esimerkkinä tästä on ketterä hyökkääjä Andrei Aršavin, joka dominoituaan sekä maajoukkueessa että Pietarin Zenitissä siirtyi Arsenaliin floppaamaan, lupaavasta alusta huolimatta.
Ulkomailla pärjäämisen vaikeutta ei voi selittää millään yksittäisellä syyllä. Jossain määrin takana lienevät erot lajikulttuureissa ja esimerkiksi valmennuksessa, toisaalta monien puutteellinen kielitaito.
Kiinnostavaa on kuitenkin pohtia, miten kaikki tämä liittyy Venäjän maajoukkueen kehnoon suo-
riutumiseen. Kun maan parhaat nuoret pelurit epäonnistuvat ulkomaiden kovissa sarjoissa jopa itseluottamuksensa kadottaen, ja kun ei Venäjän liiga – vaikka laadukas onkin – mikään Bundesliga tai La Liga ole, puuttuuko pelaajilta haasteita kehittyä? Aršaviniakin haukuttiin Briteissä jatkuvasti laiskaksi.
Ja tietenkin voi myös kysyä, mitä paikalliselle jalkapallokulttuurille tekisi se, että venäläisoligarkit kohdistaisivat miljoonansa eurooppalaisseurojen ostelun sijaan kotimaiseen palloiluun.
Vakiolapulla on Valioliigaa ja Championshipiä. Kohteen 6 kotijoukkue Manchester City on ollut koko kauden aivan maagisessa vireessä ja rikkoi vastikään yhden kauden aikana liigassa saavutettujen peräkkäisten voittojen ennätyksen, mitä toveri Kohonen viime viikolla tällä palstalla ennakoi. Sinipaitojen mestaruutta ei toki voi pitää vielä kirkossa kuulutettuna, mutta niin vakuuttavassa iskussa joukkue on, että pokaalin lipsuminen hyppysistä vaatii todella isoa epäonnistumisten sarjaa loppukaudesta. Tottenhamilla taitaa olla tässä se kuuluisa tekemätön paikka, joten isketään kohteeseen varma ykkönen.
Vakioveikkauksen peliaika päättyy 9.12. kello 16.58. Kansan Uutiset suosittaa 64 merkin järjestelmää: 1, 1, 1(X), 1(X), 1, 1, 1(2), 2, 1(X), 1, 1(X), 1, 1(X).
VIIKON VÄITE: Naisfutaajan euro on neljä senttiä. Ylen tuore selvitys osoittaa, miten naisurheilijoiden tienestit ovat yhä valovuosien päässä miesten vastaavista. Suosittelenkin kaikkia liittymään keskustelupalsta FutisForum2:lla ideoituun kampanjaan ja ostamaan naisjoukkueen kausikortin. Futis elää faneistaan, ja mikään ei muutu ilman että me toimimme.