Riihimäen Teatteri
11 vakituisen työntekijän ammattilaisteatteri, osa-aikaisineen henkilötyövuosia 23
Valittiin valtakunnallisesti vuoden teatteriksi 2017
Toimitusjohtaja Matti Arnkil: ”Olemme kaupunkien omistamista teattereista pienimmästä päästä.”
Kaksi omaa tuotantoa vuosittain, lisäksi esimerkiksi tänä vuonna neljä yhteistuotantoa
Vuosittain 15 000–20 000 katsojaa
Lipunmyyntituotot vuosittain noin 230 000 euroa, kaupungin avustus noin 500 000 euroa
Riihimäki saattaa luopua kokonaan omasta ammattilaisteatterista ensi vuoden jälkeen. Kaupunginjohtaja Sami Sulkko aikoo esittää ensi vuoden talousarviossa teatterin toiminta-avustuksen pienentämistä 300 000 eurolla 200 000 euroon toiminnan alasajamiseksi ja lopettamiseksi kokonaan vuodesta 2019 alkaen.
Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto käsittelevät talousarvioesitystä sen valmistuttua marraskuun alussa.
Kansan Uutisten tavoittama kaupunginjohtaja vetoaa 7,5 miljoonan euron säästötarpeisiin pitkällä aikavälillä. Riihimäen Teatterin osuus on puoli miljoonaa euroa.
Riihimäen Teatterin toimitusjohtaja Matti Arnkil tyrmistyi saatuaan maanantaina iltapäivällä tiedon lakkautuksen suunnittelusta. Arnkil kertoo kaupunginhallituksen puheenjohtajan lähettäneen hänelle sähköpostia kesken valtuustoseminaarin tiedustellakseen, mitä esitettävät budjettimuutokset merkitsisivät teatterin kannalta.
– Tämä tuli täytenä yllätyksenä minulle, Arnkil sanoo. – Tuntuu todella hämmentävältä, iskulta vasten kasvoja.
Riihimäen Teatteri valittiin maaliskuussa valtakunnallisesti vuoden teatteriksi. Palkinnon perustelujen mukaan Riihimäki ”tekee sydänverellä korkealaatuista teatteria kovien talouspaineiden alla”.
Arnkil kertoo kysyneensä kaupunginjohtaja Sulkolta puhelimessa, onko lakkauttamisen tuottama imagotappio 300 000 euron arvoinen.
– Kaupunki on nostanut omaa näkyvyyttään teatterin näkyvyydellä. Olemme hyvin arvostettu korkeatasoinen toimija, Arnkil sanoo.
Teatteri tuottaa vuosittain kaksi omaa näytelmäesitystä ja lisäksi useita yhteistuotantoja. Kuluvana vuonna tuotantoja on kaikkiaan kuusi.
– Pyrimme olemaan Riihimäellä osa paikallista yhteisöä, mutta ohjelmisto ei ole niin viihteellinen kuin jotkut kaupunkilaiset toivoisivat, vaan olemme lähteneet tekemään korkealaatuista teatteritaidetta. Teemme Riihimäestä kiinnostavan.
Riihimäellä toimii harrastajapohjalta Suomen suurin nuorisoteatteri Riihimäen Nuorisoteatteri, joka antaa teatteritaiteen perusopetusta. Kaupunginjohtaja Sulkko kertoo, että talousarvioesitys ei tule puuttumaan sen rahoitukseen vaan tarkoituksena on varmistaa sen toimintakyky ja panostaa siihen strategisesti. Sulkko näkee kaupungin kaksi teatteria tulevien vuosien taloustilanteessa toisilleen vaihtoehtoisina.
– Korostan, että sopeutustoimista huolimatta kaupunki panostaa sekä kulttuuri- että liikuntatoimeen huomattavasti samankokoisia kaupunkeja enemmän, hän sanoo.
Sulkko kertoo, että edelleen on mahdollista löytää ensi vuoden aikana uusi teatterien yhteistoimintamalli Hyvinkään tai Hämeenlinnan kanssa ja että asiaa tutkitaan ”avoimin mielin”, vaikka järjestelyn syntyminen näyttää hänen mukaansa tällä hetkellä epätodennäköiseltä.
Riihimäen Teatterin esitystekniikka vaatii uudistamista, ja teatterin käyttämä kiinteistö, niin sanottu Teatterihotelli, alkaa vaatia korjauksia. Kaupunki pyrkii eroon kiinteistöstä.
Uutisen tietolaatikkoa korjattu 1.11. klo 9.44: Työntekijöiden määrä ja toimitusjohtajan nimi.
Riihimäen Teatteri
11 vakituisen työntekijän ammattilaisteatteri, osa-aikaisineen henkilötyövuosia 23
Valittiin valtakunnallisesti vuoden teatteriksi 2017
Toimitusjohtaja Matti Arnkil: ”Olemme kaupunkien omistamista teattereista pienimmästä päästä.”
Kaksi omaa tuotantoa vuosittain, lisäksi esimerkiksi tänä vuonna neljä yhteistuotantoa
Vuosittain 15 000–20 000 katsojaa
Lipunmyyntituotot vuosittain noin 230 000 euroa, kaupungin avustus noin 500 000 euroa