Ystäväni oli viime kesänä palkattomassa työharjoittelussa Helsingin yliopistolla. Eräs tutkija oli aikatauluttanut työnsä huonosti ja vaati harjoittelijaa tekemään hänen työnsä hänen puolestaan, kun tutkija itse lähtisi lomalle. Ystäväni kieltäytyi ilmaisista ylitöistä palkkatöiden, palkattoman harjoittelun ja opintojen päälle.
Hänen tapauksessaan professori puolusti häntä ja tutkija sai hoitaa itse omat työnsä. Harjoittelija on kuitenkin aina harjoittelija, eikä hänen tulisikaan korvata varsinaista työntekijää.
Monilla aloilla työharjoittelu on tärkeä osa opintoja, jolloin aidosti opitaan työstä ohjauksessa. Nuorelle opiskelijalle työharjoittelu voi olla hyödyllinen ja mielekäs vaihe opintoja. Parhaimmillaan niin työharjoittelussa kuin työkokeilussa nuori saa joko töitä tai hyödyllisiä kontakteja.
Normaalia työtä yritetään teettää palkattomasti opiskelijoilla.
Mutta yhä useammat nuoret kartuttavat CV:tä ja tekevät harjoittelupätkän toisensa jälkeen siinä toivossa, että oman alan töistä joskus saisi palkkaa. Harva kuitenkaan pystyy tekemään vain ilmaista työtä. Harjoittelun ohessa hoidetaan opintoja ja työskennellään muualla.
Ongelma on se, että normaalia työtä yritetään teettää palkattomasti opiskelijoilla kuten ystäväni tapauksessa. Työnantajat irtisanovat ensin työvoimaa kustannussyistä ja teettävät työtä halvemmalla tai jopa ilmaiseksi työharjoitteluaan suorittavilla opiskelijoilla.
Nuoren saama harjoitteluraha ei kerrytä ansiosidonnaista työttömyysturvaa eikä harjoitteluaika eläkettä. Työharjoittelijan asemasta ei ole kunnollista lainsäädäntöä, mikä mahdollistaa erilaiset tulkinnat harjoittelun luonteesta.
Nykyinen hallitus pyrkii paikkaamaan koulutusleikkauksia lisäämällä ”työssä oppimista”. Työpaikoilla vain ei ole aikaa tai osaamista alkaa hoitaa koulun tehtäviä.
Pääministerinä ollessaan Jyrki Katainen ehdotti palkka-alea nuorille. Samaa ovat esittäneet myös hänen puoluetoverinsa Juhana Vartiainen ja vihreiden Osmo Soininvaara. Näitä avauksia ylätasolta tekevät elävät täysin eri todellisuudessa kuin suurin osa nykynuorista.
Elämme ajassa, jossa nuoret tekevät jo ilmaiseksi töitä. Monista palkattomista työkokeiluista ja -harjoitteluista on jopa kilpailua. Voittoa tuottavat yritykset käyttävät hyväkseen mahdollisuutta teettää töitä työttömyystuella. Työtä siis tehdään osittain veronmaksajien piikkiin. Tämä on suoraa tulonsiirtoa veronmaksajilta yrityksille.
Nuoren palkkaamisen sijaan otetaan tilalle aina uusi palkaton harjoittelija tekemään työt. Erityisen karua on kuitenkin se, miten nuoret totutetaan jatkuvaan epävarmuuteen työelämässä ja siihen, ettei työstä saa kunnollista palkkaa. Meillä tulisi ehdottomasti olla parempaa tarjottavaa nuorille työelämässä kuin epävarmuutta ja heittoja palkka-alesta. Palkan mekin ansaitsemme.
Kirjoittaja on Vasemmistonuorten puheenjohtaja.