Työ- ja elinkeinoministeriön 2016 tekemän tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista työntekijöistä kokee, että työpaikalla on kiusaamista. Tutkimukset myös osoittavat, ettei työmäärä aja ihmisiä masennukseen, mutta huono johtajuus ajaa.
Yleisin Kelan korvaama sairauspoissaolon syy ovat mielenterveydelliset ongelmat, joita Kela korvaa vuodessa 3,5 miljoonan päivän verran. Noin miljoona suomalaista käyttää Kelan korvaamia psyykenlääkkeitä. 48 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeistä myönnetään mielenterveydellisin perustein.
Huonoon johtajuuteen on monia syitä, jotka heikentävät yrityksen tulosta. Monesti työntekijöillä olisi kokemuksen tuomat oikeat ratkaisut työtehtäviin liittyviin ongelmiin, mutta huono esimies kuuntelee vain sellaista henkilöä, jolla on itseään korkeampi koulutus tai asema.
”Ilman esimiehiä toiminta jatkuu normaalisti useiden kuukausien ajan.”
Iso ongelma ovat esimiehet, jolla ei ole käytännön kokemusta alaistensa työtehtävistä, mutta kova tarve muuttaa toimivia työtapoja ja jättää oma sekava sormenjälkensä työyhteisöön.
Osa esimiehistä johtaa pelon ilmapiirillä, uhkaa irtisanomisella, töiden vähentämisellä tai varoituksilla. Paikallinen sopiminen pelon ilmapiirissä on käskemistä ilman aitoa neuvottelua.
Isojen yritysten esimiehet unohtavat, että ilman esimiehiä toiminta jatkuu normaalisti useiden kuukausien ajan, mutta ilman perustyöntekijöitä toiminta loppuu heti. Huono esimies ei ymmärrä, ettei kunnioitusta voi määrätä vaan se pitää ansaita. Työnantajienkin tulisi huomioida, etteivät koulutodistukset tai aikaisemmat työtehtävät tee hyvää esimiestä, eikä kaikista ole esimiehiksi.
Hyvä esimies kuuntelee ja kohtelee kaikkia työntekijöitä tasa-arvoisesti, kysyy työntekijän mielipidettä työtehtäviin liittyvissä asioissa. Hyvä esimies pitää sanansa, noudattaa säännöksiä, ei syytä virheestään muita tai aliarvioi työntekijää hänen taustojensa johdosta.
Jarno Strengell
Mikkeli