Yle käynnisti tämänkertaisen kuntavaaliohjelmistonsa eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöjen tentillä. Ensimmäistä kertaa tehdyn, uutisluokkalaisten juontaman ohjelman tarkoituksena oli puhutella nimenomaan nuoria. Kantavina teemoina olivatkin nuorten vaikutusmahdollisuudet kunnissa sekä se, miten nuorten kiinnostusta politiikkaan ylipäänsä voitaisiin lisätä.
Sote-uudistuksen myötä kuntien hoidettavaksi jäävät koulutus sekä kulttuuri- ja liikuntapalvelut – palvelut, joilla on suuri merkitys nuorten viihtymiselle ja hyvinvoinnille. Nuorten osallisuutta päätöksentekoon onkin hyvä lähteä kasvattamaan juuri kuntavaalien yhteydessä.
Uuden kuntalain myötä nuorisovaltuustoista tulee kaikissa kunnissa lakisääteisiä. Pelkkä toimielin ei kuitenkaan riitä, vaan niille on luotava aito mahdollisuus tuoda nuorten ääni kunnan päätöksentekoon. Ne voisivat esimerkiksi nimetä nuorten edustajat seuraamaan ja kommentoimaan kunnan lautakuntien kokouksiin. Nuoret voi ottaa rohkeasti mukaan myös osallistavan budjetoinnin kokeiluihin ja antaa heille valtaa päättää nuorisopalvelujen määrärahojen käyttämisestä.
Lähes kaikki poliittiset nuorisojärjestöt laskisivat äänestysikärajan 16 vuoteen.
Lähes kaikki poliittiset nuorisojärjestöt jakavat tavoitteen äänestys- ja vaalikelpoisuusikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Sen ikäinen on jo velvollinen maksamaan tuloistaan veroja ja on rikosoikeudellisessa vastuussa, ja pelkkien velvollisuuksien vastapainoksi tarvitaan myös oikeuksia. Kun nuorilla on konkreettisia keinoja vaikuttaa ja osallistua päätösten tekemiseen – siis todellista valtaa kunnissa – politiikankin luulisi kiinnostavan ihan eri tavalla.
Iästä riippumatta monet perustelevat äänestämättömyyttään sillä, etteivät tiedä asioista riittävästi. Kulloistenkin vaalien alla onkin tärkeää puhua siitä, mihin ollaan vaikuttamassa. Tässä on mediataloillakin petrattavaa, sillä adoptio-oikeudesta ja tuloerojen hyväksymisestä kysyminen kuntavaalikoneissa hämärtää kyllä vaalien tarkoitusta. Toisaalta puolueetkin voivat syyllistyä samaan kääntämällä keskustelun lempiaiheisiinsa, vaikka niistä ei kuntatasolla päätettäisikään.
Suomen kunnanvaltuustojen keski-ikä oli vuoden 2012 vaalien jälkeen viidenkymmenen tietämillä ja äänestysprosentti jäi alle kuudenkymmenen. Kuntien organisaatiouudistuksissa luottamushenkilöiden määrä samaan aikaan vähenee. Nuorten vaikutusmahdollisuuksien määrätietoinen lisääminen paikkaa tätä demokratiavajetta omalta osaltaan.