Terrafamen kaivoksen sulkemista vaativa kansalaisadressi luovutettiin maanantaina ministeriöille ja kansanedustajille. Adressissa on 65 000 allekirjoitusta.
– Talvivaaran ja Terrafamen kaivokseen on ohjattu yli miljardi euroa veronmaksajien varoja. Kaivoksen kokonaistappiot nousevat yli kahden miljardin euron. Nyt on olennaista ymmärtää, että kaivoksen hallittu alasajo on tälläkin hetkellä paras vaihtoehto, Hannu Hyvönen Stop Talvivaara -liikkeestä sanoo.
Liikkeen mukaan kaivoksen ympäristövaikutukset ovat laajentuneet laittomalla tavalla kymmenien kilometrien päähän sekä etelään että pohjoiseen kaivosalueelta. Ei ole näköpiirissä sellaista ihmettä, että ympäristöongelmat eivät pahenisi toiminnan jatkuessa. ”Se on kallis hinta verovaroilla toimivasta kaivoksesta.”
Uraani unohtui sopivasti lupaprosessissa
Geologian tutkimuslaitoksen entinen tutkimusjohtaja, professori Matti Saarnisto kertoi adressin luovutustilaisuudessa Talvivaaran tulleen itselleen tutuksi jo vuosina 1979–1980, kun hän Oulun yliopiston apulaisprofessorina osallistui oppilaittensa kanssa Kuhmon malmiprojektiin.
Outokumpu Oy ja myöhemmin Geologian tutkimuskeskus tutkivat Talvivaaran mustaliuske-esiintymää 1970-luvulla. Sieltä haettiin uraania. Jo 1981 Talvivaaran uraanivarat raportoitiin Suomen suurimmiksi OECD:n tilastoissa.
– Mustaliuskeen uraanipitoisuus samoin kuin nikkelipitoisuus (0,22%) olivat kuitenkin niin alhaisia, että Outokumpu ei kaivosta perustanut, kun kivi oli muutenkin hankalaa suuren hiili- ja rikkipitoisuutensa vuoksi. Outokummun toimitusjohtajaa Pertti Voutilaista vaadittiin erotettavaksi eduskuntaa myöten, kun hän ei suostunut kaivosta perustamaan. Viisas mies, Saarnisto muisteli.
Nykyistä Talvivaaran kaivosta luvitettaessa 2000-luvun alkuvuosina uraani oli unohtunut. Saarniston mukaan näin saatiin ympäristölupa nopeammin ja varmemmin kuin paljastamalla, että Talvivaara on myös uraanimalmi.
– Kun kaivos sitten oli toiminnassa, uraani muistettiin, ja ei aikaakaan, kun uraanirikastamo kaivosalueella oli rakennettu ja valmis toimimaan. Lupaongelmia ei ilmennyt ja valtioneuvosto myönsi rikastamolle käynnistysluvan.
”Kainuun ikiliikkuja” happamoittaa satoja vuosia
Saarnisto kertoi, että hänestä tuli Talvivaara-kriitikko ympäristölle vaarallisen mustaliuskeen takia. Talvivaaran nikkeli-sinkki-uraaniesiintymän isäntäkivi on mustaliusketta, joka sisältää 7,5 prosenttia rikkiä. Myös esiintymän sivukivi on pääasiassa mustaliusketta.
– Joutuessaan ilman ja veden kanssa tekemisiin mustaliuske rapautuu nopeasti, jopa parissa vuodessa, ja rikki hapettuu rikkihapoksi. Tämä on Talvivaaran suurin ja pysyvä ympäristöongelma, jota ei vieläkään haluta tunnustaa. Yksi mustaliusketonni tuottaa rapautuessaan laskennallisesti 240 kiloa rikkihappoa. Sivukiveä kertyy satoja miljoonia tonneja, jos kaivos jatkaa toimintaansa.
Alkuperäisessä ympäristöluvassa määrätään sivukivikasat kapseloitaviksi kolmen vuoden kuluessa vesi- ja ilmatiiviisti rapautumisen estämiseksi. Saarniston mukaan toimenpiteitä ei ole Talvivaarassa aloitettu.
– On keksitty ”Kainuun ikiliikkuja”, joka happamoittaa vesistöjä vuosisatoja. Kaivosalue, joka on valtaosin mustaliusketta on Helsingin niemen kokoinen Katajanokalta Olympiastadionille.
”Älkää tyytykö konsulttien viestiin”
Saarnisto sanoi tutkijana ihmettelevänsä yhtä totuutta, jonka varassa Terrafame elää päättäjien toimissa.
– Tutkija epäilee kaikkea hakiessaan totuutta. Samaa odotan poliittisilta päättäjiltä. Uskokaa vihdoinkin Terrafame -kriitikoita. Epäilkää, vaatikaa virkamiehiltä monipuolista tietoa ja virkamiehet, tarkistakaa tiedon alkuperä, älkää tyytykö konsulttien viestiin.
Saarnistosta on kummallista, että pääministeri puhuu Terrafamen ihmeestä:
– Bioliuotuksen tuloksista ei ole takeita, nikkelin hinta on alhainen, malmi on toivottaman köyhää, uraani kummittelee ja ympäristöasiat eivät ole hallinnassa. Nuasjärvi saastuu vääjäämättä.
Nimen Terrafame – Nälkämaa – Saarnisto sanoi pilkkaavan kainuulaisia.
– Kaivoshankkeen nimeksi sopisi paremmin ”Suuri puhallus” eli Homeroksen suomentajan mukaan latinaksi ”Flatus magnus”, kun pöyhkeilemään ryhdytään.