Syyrialainen pakolainen ajautuu Suomeen hiililaivan kyydissä. Hän hakee turvapaikkaa, mutta ei saa sitä, ja jää maahan laittomasti.
Aki Kaurismäen 18. pitkä fiktioelokuva Toivon tuolla puolen kertoo suomalaisesta kauppamatkustajasta (Sakari Kuosmanen) ja syyrialaisesta pakolaisesta (Sherwan Haji), joiden polut risteävät.
– Sain sähköpostia elokuvan toiselta tuottajalta, tuotantoyhtiö Bufosta, että he etsivät Lähi-idästä kotoisin olevaa näyttelijää. Parasta olisi että hän on Syyriasta, puhuu arabiaa, englantia ja suomea. Vastasin sähköpostiin, lähetin kuvani ja tietoa itsestäni, pakolaista, Khaledia, näyttelevä Sherwan Haji kertoo.
Elokuva saa lopun, joka johtaa joko kunnialliseen elämään tai hautausmaalle.
Hän ei vielä silloin tiennyt tarkemmin roolista, elokuvasta ja sen ohjaajasta.
Haji pyydettiin tuotantoyhtiöön. Hän meni ja oli koekuvauksissa.
– Sitten minua onniteltiin roolista ja sain tietää, että se on Aki Kaurismäen tuotanto.
”Uudelle tasolle”
Sherwan Haji on näytellyt aikaisemminkin.
– Opiskelin neljä vuotta näyttelijäntyötä Damaskoksen teatterikorkeakoulussa. Sen jälkeen näyttelin muutamissa tv-sarjoissa, teatterissa ja lyhytelokuvissa. Toivon tuolla puolen on ensimmäinen pitkä elokuvani.
– Sain tilaisuuden päästä aivan uudelle tasolle.
Haji tuli Syyriasta Suomeen vuonna 2010 suomalaisen vaimonsa kanssa. He asuivat sittemmin vuoden Ruotsissa ja sen jälkeen Englannissa. Sitten he tulivat jälleen Suomeen ja ovat nyt täällä. Haji seuraa tarkasti Syyrian tilannetta.
”Sain suuren vastuun”
Kaurismäen elokuvat ovat Sherwan Hajille tuttuja. Hän katsoi niitä jo kymmenen vuotta sitten Damaskoksessa.
– Sain suuren vastuun saadessani roolin hänen elokuvassaan.
Kaurismäen elokuvien vähäeleinen näyttelemistyyli on oma käsitteensä. Hän kuvaa edelleen filmille ja ottoja on vähän. Se sopi Sherwan Hajille.
– Laitoin itseni täysillä peliin, 200-prosenttisesti.
Haji lisäsi roolihahmoonsa omaa persoonaansa ja historiaansa, myös syyrialaisia elementtejä. Khaled esimerkiksi puhuu syyrialaisella aksentilla, soittaa, juo viiniä.
Hänen tarkoituksenaan ei ole kuvastaa sitä kaikkein tyypillisintä pakolaista, vaan tuoda siihen ulottuvuuksia, jotka monipuolistavat hahmoa niin että se kuvastaa alueen kulttuuria laajemmin kuin vain yksittäistä, tietyltä alueelta tulevaa pakolaishahmoa.
– Hänhän on syyrialainen pakolainen.
Khaled on menettänyt miltei koko perheensä.
– Vaikka hänellä ei ole helppoa, hän yrittää eikä anna periksi, Haji luonnehtii.
Ajankohtaisin Kaurismäen elokuvista
– Tämä on ollut minulle tärkeää, todella hieno kokemus. Koko tuotantoryhmä on ollut – ja on yhä – kuin perhe. Tämä ei ole ollut vain yksi ”näyttelijäkeikka” vaan paljon enemmän, Haji kiittelee.
Toivon tuolla puolen on Aki Kaurismäen elokuvista ajankohtaisin. Kaurismäen mukaan se ei kuitenkaan ole poliittisempi kuin työttömyyttä käsitellyt Kauas pilvet karkaavat (1996) tai asunnottomuusaiheinen Mies vailla menneisyyttä (2002).
Haji antaa katsojien päätellä itse elokuvan sanoman.
– Jokainen voi päätellä itse. Siinä on niin paljon: tarina, kuvia, musiikkia…
Kaurismäki itse sanoo elokuvan lehdistömateriaalissa, että kyseessä on ”tendenssielokuva” – hän yrittää ”häikäilemättömästi vaikuttaa katsojiensa mielipiteisiin ja pyrkii manipuloimaan heidän tunteitaan tähän päämäärään päästäkseen”.
”Tällä elokuvalla yritän tehdä parhaani murtaakseni eurooppalaisen tavan nähdä pakolaiset ainoastaan joko säälittävinä uhreina tai röyhkeinä elintasopakolaisina, jotka tulevat vain viedäkseen työmme, vaimomme, asuntomme ja automme.”
Hetken elämä näyttää Khaledille valoisan puolensa, mutta pian kohtalo puuttuu peliin ja elokuva saa lopun, joka johtaa joko kunnialliseen elämään tai hautausmaalle. Nurkkaan ajetulle ihmiselle molemmilla on puolensa.
Berliinin elokuvajuhlien kilpasarjassa
Toivon tuolla puolen saa kansainvälisen ensi-iltansa Berliiinin elokuvajuhlien kilpasarjassa, missä se kisaa festivaalin pääpalkinnosta, Kultaisesta karhusta. Berliinin elokuvajuhlat järjestetään 9.–19. helmikuuta.
Toivon tuolla puolen on Kaurismäen Le Havre-elokuvasta (2011) alkaneen satamakaupunkitrilogian toinen osa. Se on myös osa Suomi 100-juhlavuoden ohjelmaa.